Yhdistys- ja vakuuskirja () vuodelta 1789 oli perustuslain tasoinen säädös, joka muutti vuoden 1772 hallitusmuotoa ja siten laajensi Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n valtaoikeuksia.WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 357, WSOY 1997
Yhdistys- ja vakuuskirja poisti valtiopäiviltä aloiteoikeuden ja oikeuden päättää hyökkäyssodasta. Valtiopäivät säilyttivät kuitenkin oikeuden päättää veroista.
Toinen merkittävä muutos oli valtaneuvoston lakkauttaminen. Koska osa valtaneuvostosta oli aiemmin toiminut korkeimpana oikeutena, täytyi sen lakkauttamisen jälkeen perustaa uusi erillinen korkein oikeus. Näin tuomiovalta erotettiin toimeenpanovallasta Montesquieun vallan kolmijako -opin mukaisesti.
Yhdistys- ja vakuuskirja myös kavensi aateliston yksinoikeutta moniin virkoihin. Muun muassa tästä syystä aatelisto ei hyväksynyt sitä ennen vuoden 1800 valtiopäiviä. Koska vuoden 1772 hallitusmuodon mukaan säätyprivilegioita sai muuttaa vain kaikkien säätyjen suostumuksella, oli yhdistys- ja vakuuskirja tässä suhteessa perustaltaan laiton 1800 valtiopäiviin asti.
Toisin kuin aateliset, talonpojat olivat hyvin tyytyväisiä yhdistys- ja vakuuskirjaan, sillä siihen sisältyi monia talonpojan asemaa parantavia uudistuksia. Esimerkiksi verorästit eivät enää voineet johtaa perintötilan muuttamiseen kruununtilaksi. Talonpojat saivat myös oikeuden ostaa verovapaita rälssitiloja, joita siihen saakka olivat saaneet omistaa vain aateliset sekä vuodesta 1723 lähtien myös porvarit.
Suomessa Ruotsissa yhdistys- ja vakuuskirja oli voimassa vuoteen 1809. Suomessa se säilyi voimassa 110 vuotta pidempään, aina vuoden 1919 hallitusmuodon voimaantuloon saakka.Suomen Hallitusmuoto 17.7.1919/94, 95 §. Venäjän vallan aikana yhdistys- ja vakuuskirja oli äärimmäisen hallitsijavaltaisuutensa vuoksi usein Suomen valtiollisen ja yhteiskuntaelämän kehityksen suurena esteenä. Otavan iso tietosanakirja, osa 10, palsta 336. Helsinki: Otava, 1965. Samaan aikaan yhdistys- ja vakuutuskirjan kanssa oli vahvistettu myös erilliset vakuutukset porvaris- ja talonpoikaissäädyille, ja ne olivat Suomessa eräiltä osin voimassa vuoteen 1995 saakka.Laki säätyjen erioikeuksien lakkauttamisesta 17.7.1995/971.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Ruotsin poliittinen historia Luokka:Ruotsin perustuslait Luokka:1789 Luokka:Kustavilainen aika