thumb|upright|Nikolai Knipovitš Nikolai Mihailovitš Knipovitš (, 6. huhtikuuta 1862 Viapori – 23. helmikuuta 1939 Leningrad) oli venäläinen ja neuvostoliittolainen eläintieteilijä.
Nikolai Knipovitšin isä oli liettualaissyntyinen sotilaslääkäri. Hänen sisarensa Lidija oli tunnettu vallankumouksellinen ja veljensä Fjodor Vaasan läänin kuvernööri ja Suomen kenraalikuvernöörin kansliapäällikkö.
Knipovitš valmistui Pietarin yliopistosta vuonna 1886. Hän osallistui vallankumoukselliseen toimintaan ja joutui kahdesti pidätetyksi. Knipovitš puolusti maisterinväitöskirjaansa vuonna 1892. Seuraavana vuonna hänet valittiin Pietarin yliopiston yksityisdosentiksi. Knipovitš työskenteli Pietarin tiedeakatemian eläintieteellisessä museossa vuosina 1894–1921 sekä eläintieteellisen instituutin professorina vuosina 1911–1930. Hän järjesti tutkimusretkiä Euroopan-puoleisen Venäjän merialueille. Knipovitšin tieteelliset julkaisut keskittyvät merten hydrologiaan, kalavaroihin ja eläimistöön. Hän toimi vuodesta 1898 lähtien Venäjän edustajana Kansainvälisessä merentutkimusneuvostossa ja sen varapuheenjohtajana.
Knipovitš oli Neuvostoliiton tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen vuodesta 1927 ja kunniajäsen vuodesta 1935. Hänen mukaansa on nimetty vedenalainen harjanne Pohjoisessa jäämeressä.
Knipovitšilla oli huvila Seivästön majakan luona. V. I. Lenin ja Nadežda Krupskaja asuivat hänen huvilallaan kesällä 1907. Knipovitš osallistui asiantuntijana Suomen ja Neuvostoliiton välisiin neuvotteluihin vuonna 1921.
Lähteet
Luokka:Neuvostoliittolaiset tieteilijät Luokka:Venäläiset eläintieteilijät Luokka:Vuonna 1862 syntyneet Luokka:Vuonna 1939 kuolleet