Tuomi eli metsätuomi eli lehtotuomi (Prunus padus) on ruusukasveihin kuuluva lehtipuu, jota esiintyy luonnonvaraisena Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa. Suomessa tuomi on Pirkanmaan maakuntakasvi.
Ulkonäkö ja koko pienoiskuva|vasen|Tarhamehiläinen (Apis mellifera) laskeutumassa tuomenkukkaan Tuomi on 3–12 metrin korkuinen pensas tai monirunkoinen puu. Hyvällä kasvupaikalla se voi kehittää selvän päärungon, joka tekee kasvista selkeämmin puun näköisen. Korkkihuokosia sisältävä kuori on tummanruskea tai tummanpunainen, vanhemmiten tummanharmaa. Kuori ja puuaines maistuvat karvaalta ja erittävät voimakasta hajua, jonka aiheuttaa myrkyllinen amygdaliini (C20H27NO11, CAS-numero 29883-15-6). 5–10 senttimetrin mittaiset lehtilavat ovat soikeita ja sahalaitaisia.
Tuomi kukkii touko-kesäkuun vaihteessa lehtien puhjettua. Sen viisiteräiset kukat ovat valkoisia, tuoksuvia, niissä on ruusumainen teriö ja ne muodostavat 12 kukan terttumaisia kukintoja. Myöhemmin niistä kehittyy tummansinisiä tai mustia, pieniä luumarjoja. Tuomen marjat eivät ole myrkyllisiä, mutta maistuvat karvailta.
Levinneisyys Tuomi kasvaa Euraasian boreaalisen vyöhykkeen viljavilla mailla. Puuta tavataan myös Britanniassa, Ranskassa, Portugalin ja Espanjan vuoristoalueilla, Atlasvuorilla ja Balkanin niemimaan pohjoisosissa. Idässä tuomen levinneisyysalue ulottuu Siperian arovyöhykkeelle ja Kaukasiaan.
Käyttö pienoiskuva|vasen|Tuomen marjoja Linnut käyttävät tuomen marjoja ravinnokseen.
Tuomen puuainesta on käytetty perinteisesti hevosen länkivaljaiden luokkipuuna ja puusepänteollisuudessa. Tuomen lehdeksiä vietiin aiemmin hiirikarkotteeksi jyvälaariin. Tuomen lehtiä käytettiin myös keuhkotaudin ja ripulin hoitoon. Marjojen sisältämä kversetiini estää useiden mikrobien kasvua. Keskiajalla oveen kiinnitetyn tuomen kuoren uskottiin torjuvan ruttoa.
Tuomen marjoja käytetään vain harvoin ihmisravintona karvaan makunsa vuoksi. Marjojen karvaus vähenee kuitenkin syksyllä ja toisinaan niistä valmistetaan likööriä, johon murskataan myös jonkin verran puun karvasmantelin makuisia siemeniä. Paloviinaan uutetuissa tuomenmarjoissa ja siemenmurskassa on persikkainen aromi. Pohjoisruotsalaiset lapset söivät aiemmin suolattuja tuomenmarjoja. Kuivattuja marjoja on saatettu lisätä myös jauhojen sekaan.
Koristekasvikäyttöön on jalostettu lajike purppuratuomi (Prunus padus 'Colorata'), jonka kukat ovat vaaleanpunaiset ja lehdet punertavat.
Tuholaisia ja kasvitauteja Tuomen tunnetuin tuholainen on tuomenkehrääjäkoi (Yponomeuta evonymellus), mutta myös tuomikirva (Rhopalosiphon padi) on taloudellisesti haitallinen tuhohyönteinen. Loissienistä tuomen lehtiin aiheuttaa sinipunaisia laikkuja kuusentuomiruoste (Thekopsora areolata) sekä puun marjasatoa vähentää Taphrina pruni -niminen loissieni tehden marjat sitkeiksi, ruskeiksi, luuttomiksi ja siemenittömiksi pusseiksi. Tuomen lahottajista tunnetuimpia ovat karvavyökääpä (Trametes hirsuta), nukkavyökääpä (Trametes pubescens), punakääpä (Pycnoporus cinnabarinus) sekä okrakääpä (Hapalopilus rutilans) ja harvinaisempia pähkinäorvakka (Granulocystis flabelliradiata) sekä vuotikankääpä (Antrodiella americana), joka edellyttää ruskovuotikan (Hymenochaete tabacina) edeltävää läsnäoloa.
Lähteet
Aiheesta muualla Suomen Lajitietokeskus: Lehtotuomi (Prunus padus) Pohjolan kasvien pauloissa: Prunus padus subsp. padus – lehtotuomi subsp. etelänlehtotuomi Puutarha.net: Tuomi (Prunus padus) ITIS: Prunus padus United States Department of Agriculture (USDA): Prunus padus Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Prunus padus (bird cherry)
Luokka:Tuomet Luokka:Myrkylliset kasvit Luokka:Suomen maakuntakukat Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit