Fernando Ezequiel ”Pino” Solanas (16. helmikuuta 1936 Olivos, Argentiina – 6. marraskuuta 2020 Pariisi, Ranska) oli argentiinalainen elokuvaohjaaja, jonka useimmat teokset ovat dokumenttielokuvia. Hänen tunnetuimpia töitään ovat kiistelty nelituntinen poliittinen dokumenttitrilogia Polttouunien aika (La Hora de los hornos, 1968) sekä näytelmäelokuva Etelän kaipuu (Sur, 1987), josta Solanas sai parhaan ohjaajan palkinnon Cannesissa.Valtonen, Anni: Latinotodellisuuden äänitorvi, Helsingin Sanomat, 29.10.2005. Viitattu 7.10.2020. Solanas oli myös Argentiinan senaatissa Buenos Airesin kaupungin edustajana.
Solanasin dokumentit ja näytelmäelokuvat käsittelevät useimmiten Argentiinan ja muiden Etelä-Amerikan maiden yhteiskunnallisia epäkohtia vasemmistolaisesta näkökulmasta. Esimerkiksi dokumentissaan Argentiinan ryöstö (Memoria del saqueo, 2004) Solanas pyrkii osoittamaan miten äärimmäinen liberalismi ja korruptio syöksivät vauraan maan köyhyyteenArgentiinan ryöstö, tv-ohjelmatietoja 4.10.2010. Telsu.fi. Viitattu 8.10.2020..
Vuonna 1999 Solanas johti tuomaristoa Moskovan elokuvajuhlilla1999 year, Moskovan elokuvajuhlien sivusto tallennettuna Internet Archiveen. Viitattu 8.10.2020.. Kesällä 2002 hän vieraili Sodankylän elokuvajuhlillaAlaluusua, Kari: Fernando Solanas latinalaisen Amerikan ja kansansa puolesta, Kaleva 15.06.2002. Viitattu 7.10.2020. ja syksyllä 2005 Helsingin Cinemaissí-festivaaleillaValtonen, Anni: Argentiinalainen dokumenttiohjaaja Fernando Solanas Helsinkiin. Helsingin Sanomat, 29.10.2005. Viitattu 7.10.2020..
Lähteet
Kirjallisuutta ”Pampan punainen tango”, Solanasin haastattelu, Filmihullu 3/2002.
Aiheesta muualla
Luokka:Argentiinalaiset elokuvaohjaajat Luokka:Argentiinalaiset poliitikot Luokka:Vuonna 1936 syntyneet Luokka:Vuonna 2020 kuolleet