Kalaureia (, myös Kalauria, , Kalaurea, ; ) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) samannimisellä saarella (nyk. Póros) Kreikassa. Sen kaupunkikeskus sijaitsi saaren pohjoisosassa.

Maantiede

Kalaureian poliksen kaupunkikeskus sijaitsi Kalaureian saaren pohjoisosassa saaren korkeimmalla kohdalla. Kaupungin satama sijaitsi läheisessä lahdessa, nykyisessä Vagionián lahdessa, saaren pohjoisrannikolla.

pienoiskuva|vasen|Antiikin Kalaureian satamalahti, nykyinen Vagionián lahti. Antiikin aikainen Kalaureian saari (nyk. Kalavría) muodostaa nykyisen Póroksen saaren suuremman pohjoisosan. Eteläosa, jossa nykyinen Póroksen kaupunki sijaitsee, tunnettiin antiikin aikana nimillä Sfairia (nyk. Sfairía) ja Hiera. Nykyisin nämä kaksi saarta ovat yhdistyneet yhdeksi Póroksen saareksi, ja sen pohjois- ja eteläosaa yhdistää kapea kannas.

Kalaureian saari sijaitsi Saroninlahdessa vastapäätä Peloponnesoksen niemimaan puoleisen Troizenin satamaa Pogonia. Strabon kuvasi saaren ympärysmitaksi 30 stadioninmittaa, ja laski sen ja Peloponnesoksen välisen salmen leveydeksi neljä stadioninmittaa. Kalaureian kaupunkivaltion alue käsitti sekä Kalaureian että Sfairian saaret, eikä niillä ollut muita poliksia. Näin sen koko oli noin 31 neliökilometriä.

Historia pienoiskuva|vasen|Buleuterionin eli stoa F:n rauniot.

Kalaureian saari on ollut asuttu viimeistään varhaisella helladisella kaudella. Kreikkalaisessa mytologiassa saari kuului Poseidonille, ja tämän katsottiin saaneen sen Apollonilta vaihtokauppana Deloksesta. Antikleideen mukaan saaren alkuperäinen nimi olisi ollut Eirene (). Strabon käytti saaresta ja kaupungista nimimuotoa KalauriaStrabon: Geografika 8.6.14. ja muun muassa Apollonios Rhodoslainen muotoa Kalaureia.Apollonios Rhodoslainen: Argonautika 3.1243. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Kalaureatas () ja Kalaureitēs ().

Antiikin aikana Kalaureia oli alun perin itsenäinen. Sen korkeimmasta virkamiehestä käytettiin nimitystä tamias (). Noin 500-luvun eaa. lopulla kaupunki tuli Troizenin vallan alle, ja tätä kesti 300-luvun eaa. lopulle saakka. Timotheos käytti Kalaureiaa laivaston tukikohtana vuonna 374 eaa. Kalaureian valtiomuoto oli mukana Aristoteleen koulukunnan kokoelmassa 158 kaupungin valtiomuodot osana Troizenin valtiomuodon kuvausta.Herodotos: Historiateos 3.59.

Kaupunki tunnettiin ennen kaikkea Poseidonin temppelistään. Pyhäkköalue oli Kalaureian amfiktyoniliiton keskus. Liitto on syntynyt noin vuonna 700 eaa. ja säilyi olemassa hellenistiselle kaudelle saakka. Siihen kuului seitsemän kaupunkia, Aigina, Ateena, Epidauros, Hermione, Nauplia, Orkhomenos ja Prasiai, ja myöhemmin Argos Nauplian sijasta ja Sparta Prasiain sijasta.Strabon: Geografika 8.374; Pausanias: Kreikan kuvaus 2.33.

Richard Chandler oli ensimmäinen, joka tunnisti nykyisen Póroksen antiikin Kalaureiaksi.

Rakennukset ja löydökset

Kaupungin paikalta on löydetty hellenistiselle kaudelle ajoittuvia muureja, samalle ajalle sijoittuva buleuterion sekä agora. Kaupungin satamasta johti tie Poseidonin temppelille propylonin kautta.

Poseidonin temppeli pienoiskuva|Poseidonin temppelin paikka.

Poseidon Kalaurokselle omistettu temppeli sijaitsi agoran lähellä. Pyhäkköalue on ollut olemassa viimeistään 700-luvun eaa. alkupuolella. Temppeli rakennettiin noin vuonna 520 eaa. Se edusti doorilaista tyyliä. Sen perustusten koko oli noin 14,4 × 27,5 metriä, ja siinä oli 6 × 12 pylvästä. Temppeli oli ympäröity peribolos-muurilla.

Pyhäkköaluetta pidettiin turvapaikkana turvananojille. Puhuja Demosthenes haki sieltä turvaa Antipatroksen lähettiläiden ajaessa häntä takaa vuonna 332 eaa., ja teki siellä itsemurhan myrkyllä. Hänen hautansa oli nähtävillä pyhäkköalueella vielä Pausaniaan aikana. Kalaureian asukkaat pystyttivät hänen kunniakseen myös patsaan, ja kunnioittivat häntä uhrein.Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Demosthenes 29; Lukianos: Demostheneen ylistys (Demosthenis Encomium) 28. Demostheneen muistomerkki on mahdollisesti pyöreä heroon, joka sijaitsi temppelin länsipuolella.

pienoiskuva|Poseidonin temppelin peribolos-muuria. Temppelin ja pyhäkköalueen lounaiskulmassa sijainneen propylonin välissä oli neljä stoaa eli pylväshallia, joista yksi rakennettiin noin vuonna 420 eaa. ja kolme muuta 300-luvulla eaa. Niitä merkitään tutkimuksessa ja pyhäkköalueen kaavakuvissa kirjaimilla A–D, ja propylonia kirjaimella E.

Ensimmäisen peloponnesolaissodan aikaan Attikaan perustettiin Poseidon Kalaureateen kultti. Tällöin Kalaureian temppelin kulttiesineitä saatettiin siirtää sinne. Richard Chandler löysi temppelin rauniot vuonna 1765. Tämänkin jälkeenkin temppelin kiviä on viety pois ja käytetty uudelleen muihin rakennuksiin, joten siitä on jäljellä vain vähän.

Buleuterion

Pyhäkköalueen lounaispuolella oli kaupungin buleuterionina toiminut stoa. Stoan (rakennus F) pituus oli noin 48,4 metriä, ja sen kummassakin päässä oli siipirakennukset, joiden leveys oli noin 8,2 metriä. Stoan julkisivussa oli 11 pylvästä, ja sisäpuolella kattoa tukemassa viisi joonialaista pylvästä, jotka jakoivat sen kahteen laivaan. Kummankin siipirakennuksen edessä oli eteishalli, jossa oli leveyssuunnassa neljä pylvästä ja sivuilla kaksi pylvästä. Takana oli kaksi huonetta stoan laivojen mukaisesti. Rakennuksen edustalla olivat muun muassa Zeus Soterin ja Poseidonin patsaat.

Heroon

Buleuterionin lounaispuolella sijaitsi herooniksi kutsuttu neliömäinen rakennus (rakennus G). Sen koko oli noin 21 × 21 metriä. Sen keskellä oli piha, jonka ympärillä oli useita huoneita, muun muassa andron. Pohjois- ja etelänpuoleiset huoneet olivat koko sivun pituiset. Rakennusta on ehdotettu Asklepieioniksi eli Asklepioksen pyhäköksi ja Demosthenelle omistetuksi herooniksi, tai Kalaureian amfiktyoniliiton kokoontumispaikaksi.

Muut rakennukset

Sfairian eli Hieran saarella sijaitsi Athene Apaturialle omistettu temppeli.

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Achaean provinssin kaupungit Luokka:Antiikin Kreikan kaupungit Egeanmeren saarilla Luokka:Arkeologiset kohteet Kreikassa Luokka:Póros