Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto (TSIL, aik. Tapaturmainvalidien liitto) oli suomalainen invalidijärjestö, joka toimi vuosina 1948-2024. TSIL julkaisi lehteä Uusi Invalidi. Liiton sääntöjen mukaan sen tarkoituksena oli ”toimia invalidien aseman ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi, invalidien työ- ja toimintakyvyn palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi ja järjestää sitä tukevaa kerho- ja harrastustoimintaa”.
TSIL oli Sosten ja Demokraattisen Sivistysliiton jäsenyhdistys. Ennen DSL:n perustamista TSIL kuului Kansan Sivistystyön LiittoonKansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n toimintakertomukset 1964-2002 (KSL) ja perustettaessa Työväen Sivistysliittoon. Sosiaalialan järjestöistä TSIL on tehnyt läheistä yhteistyötä muun muassa Terveysrintaman ja Kansan Raittiusliiton kanssa.
Vuonna 1967 liitto vuokrasi Lautsiasta tontin, jolle rakennettiin talkoovoimin 20-paikkainen lomakoti ennaltaehkäisevää kuntoutus- ja virkistystoimintaa varten. Vähäjärven lomakoti aloitti toimintansa vuoden 1970 alussa. Kiinteistöä on laajennettu myöhemmin useaan otteeseen. Lomakodin lisäksi Vähäjärvellä toimii kurssikeskus.Kokousta ja juhlaa, jopa 100 henkilölle Vähäjärven lomakoti ja kurssikeskus 2021
Historia Suomi–Neuvostoliitto-Seuran Sotainvalidiosasto perustettiin 7. tammikuuta 1945, kun sodanjälkeiseen invalidihuollon tasoon pettyneet päättivät järjestäytyä. Sotainvalidien ohella mukana oli alusta alkaen myös siviili-invalideja. Osasto keskittyi varsinkin aluksi kulttuuritoimintaan eikä tehnyt varsinaista huoltotyötä. Osasto kuului Invalidijärjestöjen Keskusliittoon. Alaosastoja muodostettiin vuosina 1945–1948 useille paikkakunnille. Tapaturmainvalidien liitto perustettiin kyseisten osastojen ensimmäisessä neuvottelukokouksessa, joka pidettiin marraskuussa 1948 Säätytalossa Helsingissä. Puheenjohtajaksi valittiin Pauli Saarikangas. Liitto liittyi muun muassa SNS:n jäsenyhdistykseksi. Liiton päätehtäväksi määriteltiin sosiaalipoliittinen vaikuttaminen. Liitto ryhtyi harjoittamaan myös huoltotyötä.
Liittoon kuuluneet sotainvalidit saivat korvauksia sotavammalain perusteella. Muissa tapaturmissa vammautuneiden asema oli huonompi, koska tapaturmavakuutuslaki koski ainoastaan työtapaturmia. Vuoden 1957 liittokokouksessa hyväksytyssä ohjelmassa järjestön ”periaatetavoitteeksi” asetettiin siviili-invalidien huoltotason kohottaminen ”suunnilleen sotainvalidien huollon tasolle, viimemainittujen huoltotasoa missään nimessä alentamatta.” Liitto halusi siten luoda ”edellytykset maamme invalidihuollon yhtenäistämiselle ja huollon tarpeessa olevien auttamiselle samalla tavalla siitä riippumatta, missä olosuhteissa vammautuminen on tapahtunut.” Liiton tavoitteena oli muun muassa työttömyys-, sairaus- ja tapaturmavakuutusten laajentaminen kaikkia tapaturmia koskeviksi. Liiton lehti Uusi Invalidi muodostettiin, kun 1950-luvun puolivälissä aloittaneet Turun ja Helsingin osastojen julkaisemat lehdet yhdistettiin.
Järjestön nimi vaihdettiin Tapaturma- ja sairausinvalidien liitoksi vuonna 1962. TSIL:n vaikuttamiskeinoihin kuuluivat tuolloin muun muassa aloitteet, kirjelmät, vetoomukset ja lähetystöt. Jäsenistölle järjestettiin esimerkiksi retkiä, kursseja ja lomia. Aktiivit avustivat jäseniä avustushakemusten täyttämisessä ja verovalitusten tekemisessä. Vuonna 1962 liittoon kuului noin kaksikymmentä yhdistystä, joista suurimpia olivat Helsingin (3 500 jäsentä), Turun (1 322) ja Malmin (1 158) osastot. Helsingin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ylläpiti vuokrattua kesäkotia Jollaksessa. Turun Tapaturma- ja Sairausinvalideilla oli lomasauna ja mökkejä omalla tontilla. Malmin tapaturma- ja sairausinvalidit hajosi 1960-luvulla riitelyn seurauksena, ja yhdistys menetti toimitalon, jossa oli järjestetty muun muassa TSIL:n liittokokouksia.
Liiton toimisto sijaitsi 1950-luvulta alkaen Humalistonkadulla ja vuodesta 1964 alkaen Mäkelänkadulla Helsingissä. Myöhemmin TSIL ja Helsingin yhdistys ostivat Vammaisten lasten tuelta liikuntavammaisille sopivammat tilat osoitteesta Kulmavuorenkatu 5.
Liitto lakkasi toimimasta vuonna 2024. Asiaan vaikuttivat muun muassa jäsenistön ikääntyminen ja lopulta konkurssiin johtaneet taloudelliset ongelmat.
Johto Puheenjohtajat Pauli Saarikangas 1948–1956 Allen Järvenpää 1957–1961 Lauri Myllymäki Juhani Lehto 1973–1977 Ilpo Halonen 1977– Pauli Toikka Olli Salin 199x–2005 Jorma Eloranta 2005–2011 Antti Holopainen 2011-2022Liittohallitus 2020-2022 TSIL 2020, viitattu 22.11.2020
Toiminnanjohtajat Vilho Lankinen Martti Jokinen 19xx–1983 Pertti Martiskainen 1983–1984 Olli Salin 1984–199x Marja-Leena Kalkkinen 2006–2016 Sari Laiho 2016–2018 Marita Vola 2019-2022
Valtuuston puheenjohtajat Allan Kaspio 1973–1993 Pauli Toikka 1993–2024
Osastot Luettelossa mukana myös lopettaneet osastot (merkitty kursiivilla)Yhdistysrekisterin tietopalvelu PRH 2020Jäsenyhdistykset TSIL 2020, viitattu 22.11.2020
Forssan Seudun Tapaturma- ja Sairausinvalidit Helsingin Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Hämeenlinnan Tapaturma- ja sairausinvalidit Jyväskylän Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Kemin Tapaturmainvaliidit Keravan Sairaus- ja Tapaturmainvaliidit Kotkan seudun tapaturma- ja sairausinvalidit Kuopion Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvaliidit Lahden Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Lappeenrannan Tapaturma- ja Sairausinvalidit Loimaan seudun Tapaturmainvaliidit Lopen Tapaturma- ja Sairausinvalidit Malmin tapaturma- ja sairausinvalidit Nokian Tapaturma- ja Sairausinvalidit Oriveden Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Paavolan Tapaturmainvaliidit Pieksämäen Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Rauman Seudun Tapaturma-ja Sairausinvalidit Savonlinnan seudun tapaturma- ja sairausinvalidit Sonkajärven seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit Tampereen Tapaturma ja Sairausinvalidit Turun Tapaturma- ja Sairausinvalidit Vaajakosken Tapaturma- ja Sairausinvalidit Valkeakosken ammattitauti- ja sairausinvalidit Vilppulan Sairaus- ja Tapaturmainvalidit
Lähteet
Luokka:Suomalaiset potilas- ja vammaisjärjestöt