Urbukse järv, myös Urbuse järv on Virossa Harjumaalla Anijan kunnassa sijaitseva eutrofinen järvi.
Urbukse-järvi sijaitsee Tallinnasta noin 60 km:n päässä Koillis-Viron humusravinteisten järvien alueella. Se on järvi Nelijärven selänneketjujen juurella noin 10 metrin syvyydessä jääkauden aiheuttamassa painanteessa, jonka vettä salpaa Aegviidu-Jäneda harjujakson e. oosistiku moreeniharju. Järven itäpuolella selänne haarautuu neljään suuntaan muodostaessa Nelijärven vuorisolmun. Urbukse järveä vastapäätä sijaitsee Purgatsi järv ja kapea harjakattoinen selänne erottaa sen Sisalikujärvestä. Urbukse on sijainniltaan Nelijärven järvien keskimmäinen ja kooltaan suurin, noin 4,6 tai 4,8 hehtaaria. Suurin syvyys on noin 8,5 tai 8,7 metriä, joidenkin tietojen mukaan mutaa mukaan lukien jopa 10 metriä ja keskimääräinen syvyys 5,3 metriä. Syvin kohta on hieman järven keskiosasta pohjoiseen, mutta myös keskiosan eteläpuolinen alue on syvä. Vedenpintaa on 10 km²:n verran, vesimassa ei lämpötilakerrostu, on kloridiköyhä, kirkas ja pehmeä.
Urbukse-järvi on umpijärvi, joka sademäärän lisäksi saa vettä yksittäisistä lähteistä. Järven rantaviiva on enimmäkseen hiekkaista, mutta syvemmällä pohjassa on merkittävä määrä humushappoja eli ruskeaa sapropelia, jonka päällä on levien muodostamaa vihreää mutaa. Järveä ympäröi sekä seka- että havumetsä, jossa mäntyjen, kuusien ja koivujen lisäksi kasvaa pähkinäpensaita ja nuoria tammia. Järven pohjoisrannalle Uue- ja Vana-Urbukse-maatiloille on muodostunut asutusta.
Vesikasvillisuus vie järven tilavuudesta lähes neljänneksen ja eri lajia on 10. Runsaasti esiintyy rannoilla raatteita, kurjenjalkaa ja pullosaraa, vedenpinnalla pieniä lumpeita ja uivaa vidatia ja pohjassa näkinsammaleita. Järvestä on löydetty pieni määrä harvinaisia kasveja, mm. nuotto- että tummalahnanruohoa. Toisinaan järvessä esiintyy erittäin voimakasta sinilevien kukintaa, josta ensimmäinen maininta on elokuun lopulta 1936. Järven kasvillisuus on muuttunut ja läpinäkyvyys on vähentynyt.
Urbukse on edelleen Nelijärven järvistön paras kalastusjärvi, jossa enimmäkseen on ahventa ja 1800-luvulla tuotua lahnaa, samoin on runsaasti haukea, suutaria, särkeä, ruutanaa ja sorvaa.
Nelijärven selänteet ja järvet kuuluvat valtion luonnonsuojeluun alkaen v. 1957. Paikkakunta on 26. lokakuuta 1971 lähtien ollut Kõrvemaan kansalliseen maisemansuojeluun kuuluvaa aluetta, josta v. 1999. tuli Kõrvemaa luonnon- ja maisemansuojelualue.
Lähteet
Luokka:Harjumaan järvet Luokka:Jägala jõen vesistö