Erityinen pappeus on kristillinen oppi, jolla tarkoitetaan papiksi vihkimistä. , Aamenesta öylättiin – kirkon sanasto evl.fi Luterilaisessa kirkossa papin virka on sanan julistamista ja sakramenttien jakamista varten. , Aamenesta öylättiin – kirkon sanasto evl.fi, Kirkkolaki
Yleinen pappeus sen sijaan on Martin Lutherin reformaatiossa muotoilema oppi siitä, että jokainen kastettu ja uskova on olemuksellisesti pappi, vaikka ei hoidakaan erityistä papin virkaa. Jokaisella on oikeus lukea Raamattua, rukoilla, suorittaa hätäkaste ja julistaa armoa ja anteeksiantoa. Luther pyrki näin painottamaan yksilön asemaa ja maallikon roolia erotuksena katolisen kirkon ajatukselle siitä, että ihmisen ja Jumalan välille käytettiin välittäjinä pappeja tai pyhimyksiä. Jokainen voi itse lähestyä Jumalaa rukoilemalla. Pappeus on yksi kutsumus muiden joukossa, ja kaikki rehellinen työ on samanarvoista Jumalan palvelemista.Airaksinen Tiina, Mikkola Kati, Suokko Eija: "Valo II Maailmanlaajuinen kristinusko" Otava, 2017, sivut 54-67.
Lähteet
Luokka:Kristilliset käsitteet Luokka:Kristillinen papisto