Gibril Massaquoi (s. 1969) on sierraleonelainen mies, joka osallistui 2000-luvun vaihteessa kapinallisarmeija RUF:n joukoissa sekä Sierra Leonen että Liberian sisällissotaan. Hän oli johtavassa asemassa RUF:ssa, joka syyllistyi sodissa raakuuksiin. Massaquoi todisti tovereitaan vastaan Sierra Leonen erikoistuomioistuimessa ja sai syytesuojan Sierra Leonessa tapahtuneisiin sotarikoksiin. Hänet sijoitettiin vuonna 2008 Suomeen osana todistajansuojeluohjelmaa ja hän asui Tampereella.
Vuonna 2018 Suomen keskusrikospoliisi alkoi tutkia valtakunnansyyttäjän valtuuttamana Massaquoin mahdollisia sotarikoksia, jotka olisivat tapahtuneet Liberian toisessa sisällissodassa. Massaquoin syytesuoja ei koske Liberiassa tapahtuneita sotarikoksia. Jutun tutkinnanjohtajana oli rikosylikomisario Thomas Elfgren.Raaoista sotarikoksista syytetty kertoi oikeudessa tuohtuneena suomalaisesta tutkinnanjohtajasta: ”Tuntui, että hän itse on tuomioistuin” Yle 12.2.2021. Viitattu 3.4.2021. Valtionsyyttäjä Tom Laitinen nosti vuonna 2020 Massaquoita vastaan syytteet kymmenistä murhista, törkeistä raiskauksista ja sodankäyntirikoksista. Syyttäjän mukaan tapauksiin liittyy myös ihmissyöntiä. Oikeudenkäynti alkoi 1. helmikuuta 2021 Pirkanmaan käräjäoikeudessa.
Helmikuussa 2022 käräjäoikeus päästi Massaquoin vapaaksi. Hän oli ollut vangittuna noin kaksi vuotta. Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet huhtikuun lopussa 2022. Oikeudenkäynti oli tullut tähän mennessä maksamaan jo 2,5 miljoonaa euroa. Syyttäjät valittivat tuomiosta hovioikeuteen valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen päätöksellä.
Turun hovioikeus vapautti Massaquoin kaikista syytteistä tammikuussa 2024. Oikeus käytti oikeudenkäyntiin kymmeniä istuntopäiviä, suurimman osan Länsi-Afrikassa, jossa kuultiin suurinta osaa noin sadasta todistajasta. Hovioikeus katsoi, että syyttäjän todistajien tunnistukset olivat epäluotettavia ja tehty sen jälkeen kun tiedotusvälineissä julkaistiin kuvia Massaquoista. Oikeuden mukaan todistelu viittaa siihen, ettei Massaquoi ylipäänsä ole ollut Lofan maakunnassa tapahtuma-aikana elo−joulukuussa 2001.
Suomen valtio maksoi Massaquoille suuret korvaukset. Valtiokonttori päätti heinäkuussa 2024, että Massaquoille maksetaan vapaudenmenetyksestä aiheutuneesta kärsimyksestä sekä tulonmenetyksistä yhteensä noin 390 000 euroa. Kärsimyskorvausten osuus oli yli 280 000 euroa. Lokakuussa 2024 jättämässään kanteessa Massaquoi vaati Suomen valtiolta noin 283 000 euron lisäkorvauksia. Maaliskuussa 2025 Pirkanmaan käräjäoikeus velvoitti valtion korvaamaan Massaquoille vapaudenmenetyksen aiheuttamasta kärsimyksestä yhteensä 424 800 euroa eli reilut 141 460 euroa aiempien korvausten lisäksi. Massaquoi oli vangittuna 708 vuorokauden ajan, joten päiväkohtainen korvaus on 600 euroa.
Katso myös François Bazaramba
Lähteet
Luokka:Sierraleonelaiset sotilaat Luokka:Sotarikossyytteistä vapautetut Luokka:Vuonna 1969 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt