Creta () oli Rooman valtakunnan provinssi, joka käsitti nimensä mukaisesti Kreetan (lat. Creta) saaren Kreikassa. Se oli mahdollisesti olemassa jo ensimmäisellä vuosisadalla eaa. ja varmuudella myöhäisroomalaisella kaudella sen jälkeen, kun se erotettiin Creta et Cyrenen provinssista.Chevrollier, François: ”From Cyrene to Gortyn. Notes on the Relationships between Crete and Cyrenaica under Roman Domination (1st c. BC to 4th c. AD)”. Teoksessa Teoksen verkkoversio (Perseus)
Maantiede
Cretan provinssi käsitti koko Kreetan (lat. Creta) saaren, joka sijaitsee Egeanmeren (lat. Aegaeum mare) etelälaidalla. Provinssin hallinnollinen keskus oli Gortyn. Knossos oli roomalainen colonia. Hierokleen Synekdemoksen mukaan Kreetalla oli vielä 500-luvulla 22 kaupunkia. 300-luvulle ajoittuvassa Tabula Peutingerianassa esiintyy 18 kreetalaista kaupunkivaltiolta, joista suuremmiksi on merkitty Gortyn (Gortys), Hierapytna (Hiera), Kydonia (Cydenea) ja Kisamos (Cisamos). Näistä Gortyn esiintyy pääteiden risteyskohtana ja selvästi saaren paitsi poliittisena myös talouskeskuksena myöhäisantiikin aikana. Saaren antiikin aikaista asutustilannetta valottaa myös muun muassa Stadiasmus Maris Magni.
Kaupunkeja
Cretan provinssin eli Kreetan saaren roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):
Aksos (Axus) Aptera Araden Arkades eli Arkadia (Arcadia) Biannos (Bienna) Biennos (Biennus) Inatos (Inatus) eli Einatos (Einatus) Eleutherna Elyros (Elyrus) Foiniks (Phoenix) Gortyn Herakleion (Heracleium) Hierapytna Hydramia Istron Kantanos (Cantanus) Khersonasos (Chersonesus) Kisamos (Cisamus) Knossos (Cnossus, Colonia Julia Nobilis Cnossus) Kydonia (Cydonia) Lappa eli Lampe Lasaia (Lasaea) Lato pros Kamara (Camara) Leben Lissos (Lissus) Matala Olus Sulia Sybrita (Subrita) Syia (Suia) Tarrha
Historia
Roomalaiset valtasivat Kreetan saaren vuosina 69–67 eaa. Metellus Creticuksen johdolla. Viimeisinä kukistuivat Eleuthernan, Lappan ja Hierapytnan kaupungit.
Kreetan asema roomalaisen kauden alussa on epäselvä. Jossakin välissä saari liitettiin Cyrenaican provinssiin, jonka nimeksi tuli tämän jälkeen Creta et Cyrene. Tämä on tapahtunut viimeistään vuonna 27 eaa., mutta joskus katsotaan, että se olisi tapahtunut jo vuonna 67 eaa. Toisaalta saari vaikuttaa muodostaneen oman Cyrenaicasta erillisen Cretan provinssinsa ajoittain vuosien 67–27 eaa. välillä. Cretan provinssi vaikuttaisi olleen olemassa ainakin jossain vaiheessa vuosien 52–49 eaa. ja 44–43 eaa. tienoilla. Cretan provinssin ensimmäinen kuvernööri saattoi olla Cn. Tremellius Scrofa.Cicero: Ad Atticum 6.1.13. Vuonna 44 eaa. Cretan provinssi annettiin Brutukselle, samalla kun Cyrenaica annettiin Cassiukselle, mutta kummatkaan eivät koskaan saapuneet provinsseihinsa vaan taistelivat asemastaan niiden ulkopuolella.
Kreetan asema on erityisen epäselvä sen jälkeen kun Marcus Antonius hallinnoi valtakunnan itäosia 30-luvulla eaa. Hän vaikuttaa antaneen Cyrenaican ja Kreetan itäosan Kleopatralle. Toisaalta saarta tai osaa siitä hallitsi vuosien 43 ja 31 eaa. välillä Kretaieis-liitto, jonka Antonius saattoi perustaa, ja jonka johtajana toimi Kydas Kretarkki.
Joka tapauksessa Cretan provinssia ei ollut yli kolmeensataan vuoteen vuoden 27 eaa. jälkeen. Provinssi perustettiin uudelleen viimeistään keisari Diocletianuksen aikana vuonna 293–305. Tuolloin Creta et Cyrenen provinssi jaettiin kolmeksi provinssiksi, joista Creta oli yksi.
On kuitenkin merkkejä siitä, että tosiasiallisesti Cyrenaica ja Creta oli erotettu hallinnollisesti jo aiemmin, Septimius Severuksen aikana vuosien 198–204 välillä. Tähän viittaa muun muassa se, että tuon ajan jälkeen prokuraattorit vaikuttavat johtaneen vain Cyrenaicaa, kun taas Cretaa johti kvestori. Severus Alexander perui eron, mutta se vaikuttaa astuneen voimaan jälleen hänen kautensa jälkeen vuosien 238–244 välillä.
Uusi Cretan provinssi kuului vuodesta 293 lähtien alun perin Moesian diokeesiin. 300-luvulla se kuului välillä Italia, Illyricum et African prefektuuriin ja välillä Illyricumin prefektuuriin. Mahdollisesti jo Konstantinus Suuren ajasta lähtien provinssi kuului Macedonian diokeesiin. Rooman valtakunnan jaon jälkeen vuodesta 395 provinssi oli osa Itä-Roomaa ja kuului Illyricumin prefektuuriin ja viimeistään nyt Macedonian diokeesiin.
Konstantinus Suuren aikana Cretan provinssia johti consularis ja Justinianuksen aikana prokonsuli.
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Lähteet
Luokka:Antiikin Kreeta Luokka:Roomalainen Kreikka Luokka:Rooman provinssit