Eugène Guillevic (1907 Carnac, Ranska – 1997 Pariisi, RanskaSergio Villani, Guillevic, Biography, University of York ) oli ranskalainen runoilija, 1900-luvun ranskalaisen kirjallisuuden tärkeimpiä. Hän sai aineistoa runoihinsa kotiseudultaan Bretagnesta. Hän oli ajattelultaan marxilainen, ja kirjailijana hän edusti surrealismia. Hänen läpimurtoteoksensa oli Terraqué (1942), joka edusti mineralogista vaihetta, mutta hän siirtyi sitten osallistuvaan runouteen ja ilmensi siinä erityisesti ydinaseiden vastaisia näkemyksiään.
Guillevicin niin muodon teemojen kuin tyylinkin suhteen uutta luova runous on ääneltään tunnistettavaa mutta sisältää kuitenkin kaikuja klassisesta ranskalaisesta runosta. Hän oli vasemmistolainen ja säilytti monien aikalaiskirjailijoiden tavoin aatteensa vaikka joutui karistamaan harhakuvitelmat kommunistivaltioiden kovan todellisuuden edessä. Hän oli ensimmäisiä lännen kirjailijoita, jotka kiinnittivät huomion toisen maailmansodan julmuuksiin, ja häntä voisi ehkä pitää holokaustikirjallisuuden alkuunpanijana. Siinä suhteessa hänen tuotantonsa on universaalia ja ajatonta.
Suomennettuja runoja LähdeEugène Guillevic, Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 11.3.2021, viitattu 19.4.2021 Bretagnelainen herbaario -sarja, suom. Pentti Holappa, julkaisussa: Parnasso 1987; nro 5; sisältää katkelmia kokoelman Etier (1979) sikermästä. Ihmisen tasalla taivas Kaikkialla kasvit nousevat Loppujen lopuksi Minulle, sanoo ruoho Mutta totta on Niin, vettä Niinpä ruoho ei täällä voi olla Sananjalat ovat vaatimattomampia Se sanoo: tee kuten minä Tiedän, että tuuli kuljettaa minua Tuuli tuntee meren Täällä kasvit eivät läheskään Täällä kasvit vaikuttavat suuremmilta Täällä ruoho ei saa levätä Carnac, suom. Tuukka Kangasluoma, teoksessa: Sanat että tietäisimme, runo kokoelmasta Terraqué, 1942 Enää tarvitsi vain, suom. Tuukka Kangasluoma, teoksessa: Sanat että tietäisimme, runo kokoelmasta Terraqué, 1942 Euklidiset muodot -sarja: runot kokoelmasta Euclidiennes (1967). Sis. runoja euklidisista muodoista. suom. Kristian Blomberg & Ismo Puhakka, julkaisussa: Tuli & Savu, 2008; nro 1 kartio katkaistu kartio kulman puolittaja spiraali tasakylkinen kolmio tasasivuinen kolmio taso: I–III säännöllinen kuusikulmio vaihtuva suora Gabriel Perin muistoksi, suom. Mirja Bolgár, teoksessa: Sanat että tietäisimme, runo kokoelmasta Exécutoire, 1947 Hirviöitä, suom. Tuukka Kangasluoma, teoksessa: Sanat että tietäisimme, runo kokoelmasta Terraqué, 1942 Hirviöt-sarja, suom. Tuukka Kangasluoma, julkaisussa: Parnasso 1990; nro 4; s. 205. Sikermä kokoelmasta Requis, 1977–1982 Hirviöt: Ei ole pitempi matka Hirviöt: Kauan katsottuani kuuta Hirviöt: Lehdet hajaantuvat Hirviöt: Niin monta elettyä vuotta Hirviöt: Paljon voimia, Hirviöt: Puussa, lehti Hirviöt: Talloit itsellesi polkuja Hirviöt: Tämä yö Hirviöt: Yö kääntää tänään Hirviöt: Älkööt silmäsi jättäkö Kalliot: I–X, suom. Tuukka Kangasluoma, teoksessa: Sanat että tietäisimme, sarja kokoelmasta Terraqué, 1942 Kasvot, suom. Tuukka Kangasluoma, teoksissa: Sanat että tietäisimme ja Toistasataa runoilijaa Katsot kiveä, suom. Tuukka Kangasluoma, teoksessa: Sanat että tietäisimme, runo kokoelmasta Exécutoire, 1947 Kerran kun syksy, suom. Tuukka Kangasluoma, teoksessa: Sanat että tietäisimme, runo kokoelmasta Terraqué, 1942 Kunnia: XV, suom. Mirja Bolgár, teoksissa: Päivänlasku ja Sanat että tietäisimme, runo kokoelmasta Avec, 1966 Muotokuva, suom. Mirja Bolgár, teoksessa: Sanat että tietäisimme, runo kokoelmasta Avec, 1966 Niin kuin jotkut sävelmät, suom. Sirkka Suomi, julkaisussa: Parnasso 1990; nro 4 Runo kokoelmasta Art Poétique, 1989. Pikku-uutinen, suom. Mirja Bolgár, teoksessa: Sanat että tietäisimme, runo kokoelmasta Terraqué, 1942 Pitää, suom. teoksissa: Runon ääni ja Sanat että tietäisimme:, runo kokoelmasta Sphère, 1963 Sanat että tietäisimme, suom. Tuukka Kangasluoma, teoksessa: Sanat että tietäisimme, runo kokoelmasta Exécutoire, 1947 Vuoret, suom. Tuukka Kangasluoma, teoksessa: Toistasataa runoilijaa
Antologiat Päivänlasku, toim. Hannu-Pekka Lappalainen, Helsinki: Kirjayhtymä 1982 Runon ääni Runon ääni: lausujain juhla-antologia, toim. Maarit Huovinen, Helsinki: WSOY 1988 Sanat että tietäisimme: kymmenen ranskalaista runoilijaa, toim. Mirja Bolgár, Helsinki: WSOY 1975 (Viereisellä sivulla on runon alkuteksti.) Toistasataa runoilijaa: runosuomennoksia 1960-luvun kulttuurilehdistä, toim. Kalevi Seilonen, Helsinki: Tammi 1989
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Ranskalaiset runoilijat Luokka:Vuonna 1907 syntyneet Luokka:Vuonna 1997 kuolleet