Helsingin väestö tarkoittaa Helsingin kaupungin asukkaita. Helsingin asukasluku () on . Vuoden 2024 lopussa helsinkiläisistä suomenkielisiä oli 74,1 %, ruotsinkielisiä 5,4 % ja muunkielisiä 20,4 %. Asukkaista suurempi osa on naisia (53,4 %) kuin muualla Suomessa (51,1 %). Kaupungin väestötiheys on 3 049,66 henkilöä/km² (maa-alueet). Miesten elinajanodote on Helsingissä 75,1 vuotta (koko Suomi 75,7 vuotta), naisten 81,7 vuotta (koko Suomi 82,5 vuotta).
Suurin osa helsinkiläisistä asuu lähiössä.
Väkiluvun kehitys
Helsingin voimakas kasvu alkoi pääkaupungiksi tulemisen myötä 1810-luvulla. Se jatkui voimakkaana – lukuun ottamatta Suomen sisällissodan aikaa – aina 1960-luvulle, jolloin kaupungistumisen aalto, maaltapako kaksinkertaisti Helsingin väkiluvun 20 vuoden aikana. 1960-luvulla Helsingin väestönkasvu pysähtyi, kun pääkaupungin väestöä muutti Espoon ja Vantaan uusiin lähiöihin, jossa väestönkasvu jatkui entistä tahtia. Alettiin puhua pääkaupunkiseudusta. Myöhemmin Helsingin lisäksi myös Espoossa ja Vantaalla alkoi kaavoitus olla riittämätöntä ja tämän seurauksena Helsingin kaupunkiin alun perin suuntautunut muuttovirta alkoi ulottua yhä kauemmas Helsingin seudulle entisiin maaseutukuntiin ja vieläkin kauemmaksi, jopa Lohjalle, Hämeenlinnaan, Lahteen ja Porvooseen saakka.
Jos tarkastellaan pelkkää Helsingin kaupunkia, kasvutahti hidastui 1970-luvulla ja kääntyi jopa hetkelliseen laskuun asukkaiden muuttaessa naapurikuntiin, mutta 1990-luvun jälkeen kasvu oli jälleen positiivista, kunnes kääntyi hiljalleen laskuun 2000-luvun alussa. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla väkiluku alkoi jälleen kasvaa ja helsinkiläisten lukumäärä ylitti 600 000:n rajan kesällä 2012.
Väestönkasvun suhteen tärkeimmät uudet asuinalueet Sipoon liitosalueen ohella ovat Jätkäsaari, Kalasatama, Keski-Pasila ja Kruunuvuorenranta. Kaupunkiseudun tulevaa kehitystä on selvitetty muun muassa kansainvälisen suunnittelukilpailun keinoin (Greater Helsinki Vision 2050).
Helsingin vuonna 2016 valmistuvan yleiskaavan hyväksytyssä visiossa kaupungin tuleva väestönkasvu sijoittuu suurelta osin Kehä I:n sisäpuolelle, kasvavan raitiotieverkoston varrelle laajenevaan kantakaupunkiin. Visiossa arvioidaan Helsingin väkiluvun olevan vuonna 2050 noin 860 000.
Vuosi Väkiluku Pääkaupunkiseudun väkiluku 1875 23 000 1900 79 000 1910 119 000 1920 152 000 1930 206 000 1940 252 000 307 000 1950 369 000 408 000 1960 448 000 543 000 1970 524 000 693 000 1980 484 000 755 000 1990 491 000 822 000 2000 551 000 949 000 2010 588 343 1 038 0002020656 920n. 1 200 000
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2024 tilanteen mukainen. Helsingin ja Sipoon välistä osakuntaliitosta ei kuitenkaan ole huomioitu tiedoissa vuosien 1980–2007 osalta.
Helsinkiläisten syntyperä ja kansallisuus pienoiskuva|oikea|Helsingin väestö synnyinpaikan mukaan v. 2010
Suurin osa helsinkiläistä on muualla syntyneitä. Itä-Helsingissä asuu eniten syntyperäisiä helsinkiläisiähttps://www.hs.fi/paivanlehti/24122016/art-2000005019087.html. ”Tää on kuin New York, talot vaan ei ole yhtä korkeita” – Perttu Häkkisen kolmas joulutrilogia sukeltaa Itä-Helsinkiin.
Suomen kansalaisten osuus Helsingin väestöstä oli 88 prosenttia vuoden 2024 lopussa.
Helsinkiläisten äidinkieli Suomenkielisten osuus Helsingin väestöstä oli vuoden 2024 lopussa 74,1 %. Ruotsinkielisiä oli 5,4 %.
Vuonna 2025 Helsingissä puhutut kielet jaettuna alueittain. pienoiskuva|Puhutuimmat kielet Helsingissä vuonna 2025 poislukien suomi
Suomi - 509 486 - 73,37% Ruotsi - 37 349 - 5,38% Muut Aasian kielet - 31 611 - 4,55% Entinen Neuvostoliitto - 27 045 - 3,89% Länsi Eurooppa - 24 252 - 3,49% Lähi-Itä ja Pohjois Afrikka - 24 085 - 3,47% Balttia - 9 849 - 1,42% Itä-Eurooppa -6 934 - 1,00% Muut - 3 092 - 0,44%
Vieraskielisten osuus Helsingin väestöstä on viime vuosikymmeninä kasvanut voimakkaasti: kun vuonna 1990 vieraskielisiä oli vain 1,6 % Helsingin asukkaista, vuoden 2024 lopulla heidän osuutensa väestöstä oli 20,4 prosenttia. Puhutuimmat vieraat kielet olivat vuoden 2024 lopulla Helsingissä venäjä (21 423 puhujaa), somali (14 910), arabia (10 998), englanti (10 522) ja viro (9 382).
Taajamat Vuoden 2024 lopussa Helsingissä oli 684 018 asukasta, joista 670 462 asui taajamissa, 231 haja-asutusalueilla ja 13 325:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Helsingin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken: Helsingin keskustaajama (668 189 asukasta) Söderkulla (1 596 asukasta) Suomenlinna (677 asukasta) Helsingin keskustaajama ulottuu Helsingin lisäksi usean naapurikunnan alueelle. Vuoden 2024 lopussa Helsingin keskustaajamassa oli 1 396 899 asukasta ja sen pinta-ala oli 693,91 neliökilometriä. Östersundomin liitosalueen taajamaväestö kuuluu Söderkullan taajamaan, joka ulottuu pääosin Sipoon kunnan alueelle ja pieneltä osin myös Vantaan kaupungin alueelle.
Helsingin keskustaajaman alueella sijaitsee kolme paikkatietomuotoisen alueluokituksen mukaista kaupunkialuetta: Helsingin, Keravan ja Järvenpään kaupunkialueet.
Lähteet
väestö Luokka:Suomen väestö