Giorgia Meloni (s. 15. tammikuuta 1977 Rooma) on italialainen poliitikko, joka on toiminut Italian pääministerinä 22. lokakuuta 2022 lähtien.
Meloni toimi vuosina 2008–2011 Silvio Berlusconin hallituksessa nuorisoministerinä ja oli silloin Italian historian nuorin ministeri. Vuonna 2012 hän oli perustamassa Italian veljet -puoluetta, ja kaksi vuotta myöhemmin hän nousi puolueen johtoon. Vuoden 2022 vaaleissa Italian veljet sai vaalivoiton, ja Meloni nousi Italian pääministeriksi.
Tausta ja yksityiselämä Meloni syntyi Roomassa vuonna 1977. Myös hänen isosiskonsa Arianna on ollut Italian veljet -puolueessa johtotehtävissä. Hänen isänsä Francesco Meloni hylkäsi perheen vuotta myöhemmin ja muutti Kanariansaarille, jossa hän meni uusiin naimisiin. Tästä liitosta syntyi neljä lasta, jotka ovat Melonin sisaruspuolia. Meloni itse kasvoi työväenluokkaisessa kodissa, joka paloi muutama vuosi isän lähdön jälkeen ja hänen lapsuuttaan on kuvattu köyhäksi.
Vuonna 1996 Meloni valmistui Istituto tecnico professionale di Stato Amerigo Vespucci -nimisestä koulusta oman ilmoituksensa mukaan luettuaan kieliä. Tämä on sittemmin kyseenalaistettu, koska kyseinen koulu ei myönnä tutkintoja kielistä. On epäselvää, mitä Meloni sen sijaan opiskeli koulussa.
Meloni erosi lokakuussa 2023 pitkäaikaisesta puolisostaan tv-juontaja Andrea Giambrunosta. Kymmenisen vuotta yhdessä olleella parilla on yksi yhteinen lapsi. Uskonnolliselta vakaumukseltaan, jota Meloni on myös käyttänyt politiikassa henkilöbrändinsä rakentamiseen, on katolilainen. Tästä huolimatta hän on puolustellut sitä, ettei koskaan mennyt naimisiin lapsensa isän kanssa.
Äidinkielensä italian lisäksi Meloni osaa myös englantia, ranskaa ja espanjaa.
Varhainen poliittinen ura Meloni liittyi 15-vuotiaana uusfasistisen Italian sosiaalisen liikkeen nuorisojärjestöön. Hänen kiinnostuksensa politiikkaan syntyi Italian niin sanotun ensimmäisen tasavallan romahtamisen aikoihin. Politiikan kentältä paljastui tuolloin laajaa korruptiota ja mafiakytköksiä. Elämäkerrassaan Meloni kirjoitti, että hän löysi sosiaalisen liikkeen nuorisojärjestöstä yhteisöllisyyttä militanttiryhmästä, jota usein kuvattiin mediassa pahaksi tai väkivaltaiseksi. Myöhemmin Melonista tuli liikkeen seuraajan Kansallisen liiton opiskelijajärjestön johtaja.
Berlusconin hallitukseen Meloni valittiin 2006 Italian edustajainhuoneeseen, jolloin hän jossain määrin korjasi aiempia lausuntojaan Benito Mussolinista. Hän oli aiemmin kehunut Mussolinia hyväksi poliitikoksi, joka teki kaikki Italian puolesta, mutta tultuaan valituksi parlamenttiin hän kertoi Mussolinin virheitä olleen rotulait, autoritaarisuus ja liittyminen toiseen maailmansotaan Hitlerin rinnalle. Melonista tuli 2008 Silvio Berlusconin hallituksen nuorisoministeri ja samalla Italian historian nuorin ministeri. Hän toimi ministerinä vuoteen 2011, jolloin hallitus oli pakotettu eroamaan Italian velkakriisin takia. Vuonna 2009 hän oli ollut perustamassa Vapauden kansa -puoluetta, kun Berlusconin Forza Italia ja Kansallinen liitto yhdistyivät.
Uusi puolue Italian veljet
Meloni perusti vuonna 2012 EU-vastaisen liikemiehen Guido Crosetton kanssa Italian veljet -nimisen puolueen. Crosetto oli ensimmäinen puoluejohtaja, ja Meloni nousi puolueen johtoon vuonna 2014. Hänet oli valittu vuonna 2013 uudelleen edustajainhuoneeseen. Puolue oli saanut vaaleissa vain 4,4 prosenttia äänistä, mutta vuoden 2018 vaaleissa se sai kolme kertaa enemmän paikkoja. Meloni puolestaan valittiin parlamenttiin yhden paikan vaalipiiristä. Hän sai siellä 41 prosenttia äänistä. Tämän jälkeen Meloni on pyrkinyt ohjaamaan puoluettansa ääriaatteista ja puhdistamaan sen uusfasistista imagoa.
Italian veljet oli ainoa merkittävä puolue, joka jäi Mario Draghin johtaman koalitiohallituksen ulkopuolelle. Tämä auttoi Melonia laajentamaan kannattajakuntaansa, sillä puolue on säilynyt ideologisesti ”puhtaana” muihin äärioikeiston puolueisiin verrattuna. Samalla monet keskusta-oikeistolaiset poliitikot ovat siirtyneet Italian veljiin. Meloni on näin saanut puolueelleen myös uskottavuutta. Meloni on myös toiminut Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmän puheenjohtajana vuosina 2020 – 2025.
Pääministerinä Vuoden 2022 parlamenttivaaleissa Italian veljet voitti vaalit. Melonin johtama hallitus nimitettiin 22. lokakuuta 2022, jolloin Melonista tuli Italian historian ensimmäinen naispääministeri.
Pääministerinä Meloni on ottanut etäisyyttä äärioikeistoon ja pyrkinyt profiloitumaan konservatiivisena oikeistojohtajana esimerkkinä muille eurooppalaisille johtajille. Hän on myös lieventänyt EU-kriittisyyttään, sillä Italia tarvitsee EU:n rahoja uudistuksiinsa. Hän on ilmaissut tukensa Ukrainalle sen puolustautuessa Venäjän hyökkäykseltä, vaikka enemmistö italialaisista vastustaa aseapua. Toisaalta hänen on otettava huomioon myös puolueen fasismiin kallistuvat, jottei hän menettäisi heidän kannatustaan. Meloni on pääministerinä tiukentanut Italian suhtautumista maahanmuuttoon ja todennut, että maahanmuutto ei ole vastaus maan väestökriisiin, jossa väestö ikääntyy ja syntyvyys on laskussa. Melonin hallituksen politiikan keskiössä on ollut perinteisten perhearvojen puolustaminen, ja hän on nostanut lapsilisiä ja puhunut korkeamman syntyvyyden puolesta.
Italian veljien kannatus on Melonin kaudella syyskuussa 2023 noussut 30 prosenttiin. Italialainen politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Cecilia Sottilotta huomauttaa, että vaikka Melonin ilmaisutapa on muuttunut institutionaalisemmaksi, arvot ovat yhä ennallaan.
Syyskuussa 2026 Melonin hallituksesta tuli Italian sodanjälkeisen historian pisimpään istunut hallitus, kun se oli ollut vallassa 1 412 päivää. Pisimpään yhtäjaksoisesti pääministerinä (2001–2006) toiminut Silvio Berlusconi johti kahta eri hallitusta.
Kunnianosoituksia
55x55px Valkoisen ruusun ritarikunnan suurristi (Suomi, 2023) 55x55px Isabella Katolilaisen ritarikunnan suurristi (Espanja, 2024) 55x55px Vapauden ritarikunnan jäsen (Ukraina, 2024) Vuonna 2022 Forbes listasi Melonin maailman 7. vaikutusvaltaisemmaksi naiseksi.
Galleria
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Italialaiset poliitikot Luokka:Italian pääministerit Luokka:Italian puolueiden puheenjohtajat Luokka:Vuonna 1977 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt