Pitkäjärvi on Uudellamaalla Lohjalla Nummen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitseva järvi. Etäisyys Lohjan keskustasta on 19 kilometriä luoteeseen.

Maantietoa Pitkäjärvi on 5,2 kilometriä pitkä, 2,4 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 327 hehtaaria eli 3,3 neliökilometriä. Järven leveys vaihtelee niin, että se on keskeltä Salmeniemen kohdalta vain 140 metriä leveä. Suuri leveys muodostuu itään työntyvän lahden takia. Se työntyy kilometrin verran Isosaaren itäpuolelle. Sieltä löytyy ladelmat Mommolanlahti ja Mustalahti. Järvi on muodostunut kallioisten selänteiden ja laaksojen muodostaman mosaiikin keskellä sijaitsevaan painaumaan. Monien selänteiden ja laaksojen suuntaus on lähes pohjois-eteläsuuntainen tai koillis-lounassuuntainen. Järven pohjoispään länsipuolella Äijävuorella ja Valkiamäellä mäet kohoavat yli 80 metrin korkeuteen vedenpinnasta, pohjoispään itäpuolella Vuorenmäellä yli 60 metrin korkeuteen, eteläosan länsirannalla yli 40 metrin ja länsipuolella lähes 50 metrin korkeuteen, ja lopuksi järven eteläpään yli 40 metrinen Teikarinmäki. Nummen kirkonkylä on rakennettu osittain selänteen päälle. Osa saaristakin ovat korkeudeltaan yli 10-metrisiä. Sen sijaan eteläpäässä on alavaa ja sieltä on laskujoellekin yhteys Hyvelänjärven peltoaukealle. Rantojen jyrkkyydestä huolimatta järven lähiympäristön maa-alueista on noin puolet peltomaata ja loput metsämaata tai suomaata. Lähiympäristössä on näiden lisäksi myös järviä ja lampia. Järven huomattavina erityispiirteinä mainitaan esimerkiksi pohjoisosassa Koivuniemi ja sen viereinen Hunsaanlahti ja eteläpään 1,2 kilometriä pitkä ja 200–350 metriä leveä lahti, jossa on järven luusua.

Järvessä on kartan mukaan viisi saarta. Järven pohjoispäässä sijaitsee 500 metriä pitkä ja 150 metriä leveä Uotilansaari. Siellä on kaksi vapaa-ajan asuntoa. Koivuniemen suojassa on suojeltu ja 70 metriä leveä Puttisaari. Mateenniemennokan edustalla sijaitsee Isosaari, joka on 230 metriä pitkä ja 170 metriä leveä. Saaressa on kaksi vapaa-ajan asuntoa. Järven eteläosassa sijaitsee 300 metriä pitkä ja 70 metriä leveä Pikkusaari eli Kirkkosaari. Se on autiosaari. Hunsaanlahdella ja Somerojoen suistossa on ruovikkoalueella kaksi kohtaa, jotka on merkitty maa-alueiksi.

Järvi on luodattu vuonna 1996 ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Lähes koko järven pituudelta on 3-metrinen syvännejakso, jossa on pohjoispäässä laaja 6-metrinen syvännealue. Vain järven keskiosassa salmessa on vielä pienialainen syvänne. Matalikkoja löytyy Hunsaanlahdelta ja Uotilansaaren länsipuolelta, Mommolanlahdelta ja järven eteläpäästä. Järven tilavuudeksi on määritetty 10,32 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 3,2 metriä. Järven syvyys on 8,8 metriä ja tämä kohta sijaitsee järven pohjoispäässä Vuorenmäen edustalla Sannankärjestä luoteeseen..

Järven rantaviivan pituus on 22,0 kilometriä . Järven rannat ovat monin paikoin jyrkkiä, mutta alavilla alueilla on myös peltomaihin päättyviä rantoja. Ympäristön kyliä ja kulmakuntia ovat pohjoisen Järvenpää, länsirannikon Hunsaa ja Sierla, itäpuolen Pakkalankulma ja eteläpään Nummen kirkonkylä. Järven rannikon läheisyydessä on kirkonkylän ulkopuolella kartan mukaan yli 20 kiinteästi asuttua tilaa tai maatilaa sekä kaikkiaan noin 70 vapaa-ajan asuntoa. Järvellä on toisen tiedon mukaan taajaman lisäksi yhteensä asumuksia 120 . Niille tulee tiet seututieltä 110 ja seututieltä 125 haarautuvilta Sierlan ja kirkonkylän kyläteiltä, yhdystieltä 11109 ja yhdystieltä 11101. Yleinen uimaranta löytyy ainakin kirkonkylältä, jossa palveluna on pukukoppi .

Hydrologiaa Järven virtaamatietoa on arvioitu vuonna 2013 julkaistussa selvityksessä. Ne perustuivat Väänteenjoen virtaamiin, joista ne johdettiin tietyllä kertoimella. Niiden mukaan järven keskivirtaama (MQ) olisi 1,8 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) olisi 5,3 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,56 m³/s. Järven veden laskennallinen viipymä on noin 1,7–2,3 vuorokautta.

Säännöstely Järveä säännöstellään Nummenkosken vesivoimalaitoksella. On olemassa suunnitelma vuodelta 2006 nostaa järven vedenpinnan korkeutta.

Luontoarvoja Suojelualue Pitkäjärven länsirannikolla Sierlassa sijaitsee yksityinen luonnonsuojelualue Elämänlähde (YSA252975, 21,7 hehtaaria), joka muodostuu viidestä erillisalueesta. Itse nimensä antava lähde Elämänlähde sijaitsee suurimman erillisalueen eteläreunalla. Niistä kolme aluetta sijaitsee järven rannikolla: Oriniemen ja Vahaniemen alueet ja Puttisaari. Alueella kasvaa lehtomaista kangasmetsää.

Järven tila ja kunnostaminen Pitkäjärvi voidaan luokitella reheväksi järveksi sekä vedenlaadun perusteella että vesikasvillisuuden määrän ja kalaston särkivoittoisuuden perusteella. Järvi on myös runsaskalkkinen. Vedenlaatua on tutkittu mittauksien 1960-luvulta alkaen, mutta säännöllisempiä mittauksia on käytettävissä 1990-luvulta alkaen. Järven tilaa on yritetty kohentaa 1970-luvulla rakentamalla Mommolanlahteen laskeutusaltaat, syvänteen hapetuksella, hoitokalastuksella (vuonna 2004) ja vesikasvillisuuden niittämisellä ja sen poistamisella.

Kalasto Vuonna 2001 suoritetussa koekalastuksessa pääosa saaliista oli särkeä, ahventa ja lahnaa. Niiden lisäksi tavattiin pasuria, salakkaa, kiiskeä, kuoretta, kuhaa ja haukea. Noin 70 % saalisyksilöistä olivat särkikaloja.

Vesikasvillisuus Pitkäjärven vesikasvillisuus on melko runsasta ja se sijoittuu enimmäkseen järven pohjois- ja eteläpäähän sekä Mommolanlahden alueelle. Vesikasvillisuus kiertää kapeana vyöhykkeenä lähes koko järven rantoja. Runsaimmin esiintyy ilmaversoisia kasveja kuten esimerkiksi järvikaislaa, järviruokoa, järvikortetta, leveää osmankäämiä ja pystykeiholehteä. Myös kelluslehtisiä kasveja on runsaasti, kuten esimerkiksi ulpukkaa, lummetta, vesitataria ja vitoja.

Vesistösuhteet Pitkäjärvi sijaitsee Karjaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 23) Nummenjoen valuma-alueella (23.07), jonka Pitkäjärven alueeseen (23.071) järvi kuuluu. Pitkäjärven alueen alakohta sijaitsee laskujoen Nummenjoen niskalla, joten valuma-alueen pinta-ala on 270,07 neliökilometriä ja järvisyys 6,75 % . Järven luusuaan laskee vetensä lännestä virtaava Hämjoki, joka on tulkinnasta riippuen joko Pitkäjärveen tai Nummenjokeen laskeva joki. Edellisessä valuma-alueen pinta-alaan se kuuluu mukaan, mutta ilman sitä se olisi vain 222,36 neliökilometriä. Hämjoen vesi sekoittuu hyvin huonosti Pitkäjärven veteen. Järven valuma-alueesta on 18  hehtaaria peltomaata ja 75 % metsämaata . Tärkein vedenlaatuun vaikuttava tulojoki on Somerojoki, jonka joensuu sijaitsee järven pohjoisosassa. Somerojoen-Heinilammen alueen (23.072) valuma-alue on 181,58 neliökilometriä eli 67 % Pitkäjärven valuma-alueesta. Viereisestä Tyrylammesta tulee laskupuro, jonka valuma-alue on 8,37 neliökilometriä. Tyrylammen valuma-alueella (23.078) sijaitsevat Tyrylammi (3 ha), Kairajärvi (21 ha), Joutikas (12 ha), Ahvisto (12 ha), Lamminjärvi (19 ha), Kakarlammi (1 ha) ja Pikku Kakarlammi. Järven länsirantaan tulee Filiskosken uoma, jonka valuma-alueella ovat Kovelanjärvi (71 ha) ja Kuuslammi (2 ha), Suokoonoja, jonka valuma-alueella on Valklampi (14 ha), ja Kitronoja, jonka valuma-alueella on Haukijärvi (10 ha) ja Haukilampi (1 ha). Sierlassa sijaitsevalla pienellä Ruutulammella ei ole laskuojaa ja Mommolanlahden pohjukassa on kaksi lampea jäänyt eristykseen Pitkäjärvestä. Pitkäjärven laskujoki on Nummenjoki, jonka yläjuoksuun yhtyy pohjoisesta tuleva Pusulanjoki. Jokien yhteiset vedet laskevat Musterpyynjärven kautta Maikkalanselkään, joka kuuluu Karjaanjoen valuma-alueen pääuomaan. Järven vedenpinnan korkeus on 41,6 metriä mpy (N2000).

Historiaa pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkaistu Senaatin kartaston Nummen seudun karttalehti, jossa on alalaidan oikeassa reunassa sijaitsee Pitkäjärven pohjoisosa. pienoiskuva|Senaatin kartaston Sammatin seudun karttalehti, jossa on Pitkäjärven eteläosa. Vuonna 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa on järvelle on kirjoitettu kaksi karttanimeä: ”Pitkäjärvi” sen pohjoisosasta ja ”Nummis Träsk” sen eteläosasta. Järven rantaviiva on samankaltainen kuin nykyään (vuonna 2026), mutta Uotilansaari on piirretty suurempana kuin se on nykyään. Järven ympäristön kyliä ovat ”Nummis by”, jossa on neljä maataloa ja joilla on 8 manttaalia yhteensä. Nummessa sijaitsee myös pappila. Lisäksi on ”Mommola by” (maatalo, 4 manttaalia), ”Sierla by” (4 maataloa, 24 manttaalia), ”Järvenpää by” (7 maatilaa, 20 manttaalia) ja ”Harla by” (maatalo, 2 manttaalia). Laskujoen Nummiskoskessa toimi vesimylly. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartastossa on järven karttanimi ”Pitkäjärvi” ja ”Nummenjärvi” vastaavissa kohdissa järveä. Koskeen on merkitty edelleen vesimyllyn karttamerkki ja nyt on kartassa muutkin saaret. Vuosina 1913 ja 1945 julkaistuissa Lohjan seudun taloudellisessa kartassa on Isosaaren nimi ”Hakonsaari” ja Pikkusaari ”Nieminensaari” ja järven karttanimenä on ainoastaan ”Pitkäjärvi”.

Vuoden 1965 peruskartassa on Pikkusaaren nimi ”Nummensaari”. Isosaari on asuttu ja viljelty ja Mommolanlahdella kulkee rantaviiva eri tavalla kuin nykyään. Vielä vuonna 1996 on kartoissa Mommolanlahdella ollut Lammassaari, joka on maatunut mantereeseen kiinni.

Somerojoen alajuoksua suoristettiin ja perattiin 1970-luvulla Vesihallituksen toimesta 3,4 kilometrin matkalta. Työn tarkoituksena oli lyhentää kevättulvien vaikutuksia peltoalueella.

Lähteet

Aiheesta muualla Pro Pitkäjärvi ry, järvensuojeluyhdistys

Luokka:Nummen järvet Luokka:Pitkäjärven alue