Moskovanvesikoira () on sukupuuttoon kuollut venäläinen koirarotu. Toisesta englanninkielisestä nimestään Moscow Retriever huolimatta sillä ei ollut mitään tekemistä tyypillisten noutajien kanssa.
Ulkonäkö Moskovanvesikoira muistutti newfoundlandinkoiraa, mutta sen karvapeite oli karheampi. Se oli kookas, massiivinen, lihaksikas, voimakasluustoinen ja rungoltaan pitkänomainen. Kallo oli leveä ja massiivinen; kuono lyhyt ja neliömäinen; otsapenger hyvin havaittavissa. Korkealle asettuneet korvat olivat kolmionmuotoiset ja riippuvat, kärkiään kohden kapenevat. Karvapeite oli pitkä, tiheä ja karhea; joko suora tai hieman aaltoileva. Väritys oli musta tai punertavan musta; valkoiset merkit rintakehässä ja raajoissa sallittiin. Urosten säkäkorkeus oli vähintään 66 ja narttujen 63 cm.Essenson, Albert. Koer. Valgus: Tallinna, 1985.
Luonne ja käyttäytyminen Rotu oli rauhallinen ja tasapainoinen. Se oli myös älykäs, valpas ja helposti koulutettavissa, mutta vieraita kohtaan aggressiivinen. Se oli hyvä uimaan, ja se sieti hyvin jäistä vettä ja arktisia lämpötiloja. Sitä käytettiin paitsi vedestä pelastavana koirana, myös vartiointitehtäviin ranta-alueilla. Se kuitenkin todettiin liian aggressiiviseksi ihmisiä kohtaan, koska se yritti hyökätä pelastettavien kimppuun.
Alkuperä Moskovanvesikoira oli puna-armeijan jalostusprojekti, jonka Venäjän laivasto oli määrännyt aloitettavaksi. Päämääränä oli luoda erinomainen vedestä pelastava koira. Rotu kehitettiin 1950-luvun alussa Punaisen tähden kennelissä newfoundlandinkoiran, kaukasiankoiran ja itäeuroopanpaimenkoiran välisistä risteytyksistä. Aluksi kaukasiankoira- ja itäeuroopanpaimenkoiranarttuja astutetiin newfoundlandinkoirauroksilla, minkä jälkeen niiden jälkeläisiä yhdistettiin keskenään kerta toisensa perään.
Moskovanvesikoiraa käytettiin venäjänmustaterrierin kehittämiseen.Morris, Desmond. Dogs – The Ultimate Dictionary of Over 1,000 Dog Breeds, s. 299. Trafalgar Square, 2008: North Pomfret, Vermont. 1960-luvulla sen jalostaminen armeijan kennelissä jouduttiin kuitenkin lopettamaan, koska se käyttäytyi aggressiivisesti pelastettavia ihmisiä kohtaan. Tämän jälkeen rotua markkinoitiin siviileille "venäläisena newfoundlandinkoirana", mutta he eivät pärjänneet sen kanssa. Lempeämmän luonteen aikaansaamiseksi sitä alettiin risteytettää newfoundlandinkoiran kanssa, mihin se oli 1980-luvulle mennessä sekoittunut niin paljon, että sen katsottiin kuolleen sukupuuttoon.
Etymologia Venäjällä termiä vodolaz, "sukeltaja", oli käytetty perinteisesti newfoundlandinkoirasta, joten se otettiin käyttöön myös tällä uudella, samaan käyttötarkoitukseen jalostetulla rodulla.
Lähteet
Luokka:Venäläiset koirarodut Luokka:Vuoristokoirat Luokka:Sukupuuttoon kuolleet koirarodut