Luettelo profeetta Muhammedin elämäkerroista on historiallinen katsaus Muhammedin elämäkertoihin. Se sisältää vain osan niistä teoksista, jotka on kirjoitettu islamin profeetan elämästä. Kaikki tähänastiset elämäkerrat perustuvat Ibn Ishaqin Bagdadissa 760-luvulla kirjoittamaan ensimmäiseen Muhammedin elämäkertaan Sirat rasul Allah. Jansen 2008, s. 22
Islamilaiset elämäkerrat Keskiaika Ensimmäinen kirja, joka kertoo profeetta Muhammedista (570–632) on Ibn Ishaqin kadonnut elämäkerta Sirat rasul Allah eli Kitab al-maghazi ("Kirja sotaretkistä")Sinai 2017, s. 41 760-luvulta. Kirja on kadonnut, mutta se on ennallistettu Ibn Hishamin 800-luvun alussa tekemän lyhennelmän pohjalta ja eräiden muiden referaattien avulla. Myös al-Tabari (k. 923) käytti 900-luvun alussa lähteenä Ibn Ishaqin teosta laatiessaan laajan historiateoksensa History of the Prophets and Kings. Sen Muhammedia koskeva osuus on julkaistu englanniksi käännettynä neljänä niteenä. A. Guillaume julkaisi vuonna 1955 Ibn Ishaqin elämäkerran konstruktion, joka Ibn Hishamin lisäksi perustui eräisiin muihin teosta lainanneisiin lähteisiin.
Vuonna 2014 käännettiin englanniksi al-Şan'ānin teos Sotaretkistä, joka perustui ibn Rashidin aiempaan teokseen. Rashid 2014, s. xviii–xx.
Ma'mar ibn Rashid according to the recension of 'Abd al-Razzaq al-Şan'āni: The Expeditions. An Early Biography of Muḥammad. Kääntänyt Sean W. Anthony. New York University Press, 2014.
Nykyaika Profeetta Muhammedista kirjoitetaan runsaasti islamilaisia elämäkertoja, jotka muistuttavat kristillisiä hagiografioita eli pyhimyselämäkertoja. Ne nojautuvat islamin pyhiin kirjoituksiin eli Koraaniin ja hadithien antamaan perimätietoon.
Varhaiset länsimaiset elämäkerrat
Keskiaika
thumb|Turkkilaiseksi puettu Muhammed seisoo keskenään kiistelevien oppineiden keskellä käsissään miekka ja puolikuu ja polkee jalkoihinsa ristin, maapallon ja Mooseksen lakitaulut. Oppineet vasemmalla ovat kristittyjä, oikealla muhamettilaisia. Muhammedin kupeella roikkuu naamio, joka symboloi kaksinaamaisuutta. Hänen käsivarrellaan on Koraanin tekstiliuska, mushaf.Onniselkä ym., 2020, s. 105 Muhammedille on piirretty naiselliset rinnat (allegoriset hahmot olivat yleensä naisia, mutta kuva on samalla pilkallinen). Taustalla uhkaa muslimiarmeija, jonka kapteeni on kuvan toinen Muhammed-muotokuva. Kuva Humphrey Prideaux'n Muhammed-elämäkerran ranskankielisestä käännöksestä 1698. Varhaiset eurooppalaiset elämäkerrat esittävät Muhammedin huijarina ja ovat sävyltään räikeän pilkallisia. Muutos alkaa 1700-luvulla, jolloin Muhammed-kuva muuttuu jopa ihailevaksi. Muhamettilaisuuden ihailu oli usein katoliseen kirkkoon kohdistuvaa kätkettyä arvostelua.
Eulogius: Muhammedin elämä, 848. Pyhä Eulogius väitti löytäneensä elämäkerran islamilaisessa Andalusiassa luostarista. Kyseessä oli lyhyt pilkallinen esitys Muhammedista. Myöhemmin muslimit teloittivat Eulogiuksen jumalanpilkasta syytettynä. Teksti on varhaisin eurooppalainen Muhammed-elämäkerta.
Uusi aika
Humphrey Prideaux (1648–1724) kirjoitti poleemisen teoksen Life of Mahomet vuonna 1697. Teos käännettiin seuraavana vuonna ranskaksi.
Henri de Boulainsvilliers'n (1658–1722) elämäkerta Muhammedista ilmestyi vuonna 1730 ja vaikutti voimakkaasti valistusajan aiempaa myönteisempään kuvaan islamista.
Myöhemmät länsimaiset elämäkerrat Islamin tieteellinen tutkimus alkoi Euroopassa 1800-luvulla. Varhaisin Muhammed-elämäkerta oli Gustav Weilin teos vuonna 1843. 1800-luvulla alkanut historiakriittinen tutkimusote sammui 1900-luvulla, mutta virisi uudelleen vuosisadan lopulla. Kun Wattin teos 1950-luvun puolivälissä suhtautui täydellä luottamuksella islamilaiseen perimätietoon, Michael Cookin lyhyt teos (1983) on jo varovainen (”perinteisessä Muhammedin elämäkerrassa on epäilemättä historiallinen ydin, ja hyvin harkittu valikoivuus saattaa riittää sen paljastamiseen”.Cook, 1991) Hans Jansenin Muhammed-elämäkerta (2005–2007) on sen sijaan skeptinen jopa Muhammedin historiallisuuden suhteen.
1800-luku
Heinrich Ferdinand Wüstenfeld: Das Leben Muhammeds nach Muhammed ibn Ishak (1858–1860).
Aloys Sprenger: Das Leben und die Lehre des Mohammad (1861–1865).Stewart 2017 1900-luku 1900-luvulla tärkeimpiä eurooppalaisia Muhammedin elämäkerran kirjoittajia oli tanskalainen orientalisti Frants Buhl, jonka Muhammed-elämäkerta ilmestyi vuonna 1903 sekä William Montgomery Watt. Maxime Rodinsonin elämäkerta Mahomet vuonna 1961 käännettiin monille kielille ja kiellettiin lukuisissa arabimaissa. Rodinson uskoi perinteiseen tapaan, että Muhammedista oli mahdollista kirjoittaa elämäkerta. Kommunistina hän kiinnitti kirjassa paljon huomiota taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin taustatekijöihin.Jansen 2008, s. 21
2000-luku Populaarien länsimaisten tietokirjojen kuva profeetta Muhammedista vaihtelee äärimmäisen myönteisestä (Karen Armstong, Barnaby Rogerson) hyvin kielteiseen (Robert Spencer). Jansenin teos on tuoreimpia orientalistin kirjoittamia elämäkertoja. Sen suhtautuminen Muhammedin historiallisuuteen on kriittinen.
Noin 1000-sivuinen tieteellinen elämäkerta.Gross, Ohlig, Popp & Puin 2009, s. 11-12
Suomalaiset elämäkerrat Suomessa Muhammedin elämästä on kirjoittanut elämäkertoja assyriologi ja diplomaatti Harri Holma (1886–1954). Kirjat nojautuvat Ibn Hishamin Muhammed-elämäkertaan.
Holma, Harri: Arabian suuri profeetta : piirteitä Muhammedin elämästä ja Islamin alkutaipaleelta. Suomen Kirja, 1943 (ilmestyi myös ruotsiksi ja ranskaksi)
Lähteet
Viitteet
Luokka:Elämäkerrat ja muistelmat Luokka:Islamin historia Luokka:Jumalan lähettilään elämäkerta Luokka:Luettelot kirjallisuudesta Luokka:Muhammed kulttuurissa