Vladimir Aleksejevitš Tšivilihin ( 7. maaliskuuta 1928 Mariinsk, Kemerovon alue – 9. kesäkuuta 1984 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.
Vladimir Tšivilihin syntyi rautatieläisen perheeseen ja vietti lapsuutensa Taigan asemalla Kemerovon alueella. Hän kävi rautatieopiston ja valmistui Moskovan yliopiston journalistiikan tiedekunnasta vuonna 1954. Tšivilihin työskenteli toimittajana Tšernigovissa, Brjanskissa ja Moskovassa sekä matkusteli eri puolilla Neuvostoliittoa.
Tšivilihinin teoksissa yhdistyvät journalistiikka ja kaunokirjallisuus. Dokumenttinovelli Hopeakiskot (Serbrjanyje relsy, 1958–1967) kertoo epäonnisesta tutkimusmatkasta rautatien rakentamiseksi Sajanvuorille. Kirja Po gorodam i vesjam (”Kaupungeissa ja kylissä”, 1976) sai Venäjän SFNT:n valtionpalkinnon. Tšivilihinin pääteos on esseeromaani Pamjat (”Muisti”, 1968–1983), jossa hän esittää näkemyksiään Venäjän historiasta. Sen toinen osa sai Neuvostoliiton valtionpalkinnon vuonna 1982.
Suomennettu teos Hopeakiskot: dokumenttinovelli. Suom. Vuokko Ahveninen. Moskova: Edistys, 1966.
Lähteet
Luokka:Neuvostoliittolaiset kirjailijat Luokka:Venäläiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1928 syntyneet Luokka:Vuonna 1984 kuolleet