Pursijärvi on Kanta-Hämeessä Hausjärvellä Oitin koillispuolella sijaitseva järvi.
Maantietoa Pursijärvi on 1,7 kilometriä pitkä, 850 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 88 hehtaaria (tai 85 ha). Järven ympäristössä on alavia savikoita, mutta korkeimmat pinnanmuodot kuuluvat Ensimmäiselle Salpausselälle, jonka hajujaksot ympäröivät järveä. Oitissa sijaitsevalta Patastenmäeltä alkaa koilliseen johtava harju, joka seuraa järven kaakkoisrantaa samalla madaltuen koko ajan. Järven laskuoja on puhkaissut harjun koillispäässä sen matalimmassa kohdassa. Harju kohoaa etelässä yli 15 metrin korkeuteen vedenpinnasta mutta koillisessa enää muutamia metrejä.
Järvessä on kolme saarta, joiden yhteispinta-ala on 1,5 hehtaaria. Suurimman suosaaren länsipuolella on pieni suosaari ja itäpäässä on rannassa pieni luoto. Suurimman saaren etelärannassa sijaitsee pieni rakennus. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järvellä on syvyyskäyrien perusteella kaksi syvännettä. Suurimman saaren lounaispuolella sijaitsee 10,2 metriä syvä ja itäpuolella 14,0-metrinen syvänne. Järven tilavuudeksi on määritetty 3,85 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 4,4 metriä. Järven syvin kohta sijaitsee noin 150 metriä sen itärannasta .
Järven rantaviivan pituus on 5,7 kilometriä. Järven itärantaa seuraa Riihimäen ja Lahden välinen rautatie. Radan takana on vielä kantatie 54 ja vastakkaisella puolella järveä on Torholan kylätie eli yhdystie 13816. Rannassa on kiinteästi asuttuja ja vapaa-ajan asuntojen tontteja yhteensä yli 60. Oittin tajama-alue ei kuitenkaan ylety järven rantaan asti.
Luontoarvoja Pursijärven vedenlaatua on tutkittu esimerkiksi vuonna 2018. Järvi soveltuu virkistyskäyttöön erittäin hyvin. Vesi on väritöntä ja vähähumuksista. Myös rehevyystaso on alhainen. Veden happamuustaso on normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan on erittäin hyvä. Humuspitoisuus on alhainen. Pursijärven tila on säilynyt pitkällä aikavälillä varsin muuttumattomana. Päällysveden fosforipitoisuus oli viimeisimpänä tutkittuna ajankohtana karujen ja lievästi rehevien järvien luokissa (11–14 µg/l eli mikrogrammaa litrassa vettä). Levien klorofylli-a -pitoisuus on vaihdellut sekin karun ja lievästi rehevän tason välillä. ja typpipitoisuus oli luonnontasoa. Järven vesi lämpötilakerrostuu herkästi, jolloin alusveteen kehittyy samalla vähähappinen kerros. Vuonna 2018 oli happivaje 10 metrin syvyydessä ilmeinen ja pohjan lähellä oli happi kulunut lähes loppuun. Kuitenkin kokonaisuutena oli happitilanne tuolloin tyydyttävä. Pohjan hapettomuus ei käynnistänyt sisäistä kuormitusta, mikä kertoo pohjalietteen hyvästä kunnosta. Vedestä havaittiin lämpökestoisia koliformisia bakteereja, joka viittaa heikentyneeseen hygieniaan.
Vesistösuhteet Pursijärvi sijaitsee Mustijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 19) Sulkavanjärven valuma-alueeseen (19.005) järvi kuuluu. Järven valuma-alueen pinta-ala on 3,36 neliökilometriä . Järvi sijaitsee valuma-alueen luoteisen vedenjakajan vierekkäinen ja esimerkiksi Puujoki virtaa lännessä kilometrin päässä. Järveen laskee viereinen ja pienen kokoinen Lammikko (4 ha). Pursijärven laskuoja Munkinoja alkaa järven itäpäästä ja se laskee neljän kilometrin päässä sijaitsevaan Rutajärveen (25 ha). Sieltä vesireitti jatkuu parin kilometrin päässä sijaitsevaan Mustijokeen. Järven vedenpinnan korkeus on 88,5 metriä mpy (N2000).
Historiaa pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkaistun Senaatin kartaston Hausjärven karttalehti. Järvi sijaitsee alareunassa. Kartta on vuodelta 1873. Vuosina 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa on järvi piirretty ”Pursijärven” karttanimella. Järven lounaispuolella on ”Torhola by”, jossa on kahdeksan maataloa ja niillä yhteensä 23 manttaalia. Lammikon ja järven louniasrantaa yhdistää niittymaa, mutta kylän pellot sijaitsevat kauempana. Niittyjä on myös järven pohjoisrannassa. Järven laskupuron varressa on maatila, jonka nimi ”Myllylä” viittaisi vesimyllyn olemassa oloon. Sitä ei kuitenkaan ole merkitty karttaan. Laskuojan varret ovat niittyä ”Rutajärvelle” saakka. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartastossa (katso oikealle) on pohjoisrantaan merkitty rautatie. Rata leikkaa järven rannasta pienen lammen radan luoteispuolelle. Järven saari on pieni luoto, jonka kokoero nykyiseen saareen selittyisi pienellä järvenlaskulla tai veden luontaisella alenemisella. Vuonna 1932 julkaistussa Riihimäen seudun taloudellisessa kartassa ei ole piirrettynä saaria. Järven laskuojan nimeksi on kirjoitettu ”Muukinoja” ja sen varressa sijaitsee maatalo ”Muukki”. Koko järven luoteisranta on peltomaata tai niittyä.
Vuoden 1964 peruskartassa on järveen muodostunut vesikasvillisuutta kasvava matalikko, jonka keskellä on kolme saarta. Pienimmässä saaressa on pieni rakennus. Järven etelärannikko on niin matala, että talojen laiturit ovat hyvin pitkiä. Vaikka kartanpiirto on nyt aiempaa tarkempaa, voi saaret ilmaista pienen järvenlaskun seurauksia. Sitä voivat merkitä myös koillispään rantaviivan muutokset sekä pieni luoto, jotka havaitaan jo vuoden 1979 kartassa. Matalikolle on ilmaantunut neljäskin luotomainen saari. Rautatien viereen on tullut lisämaata ja kaksi pientä niemeä. Tällaisia niemiä on etelärannassakin ja ne voivat olla ruoppauskasoja. Vuoden 1995 kartassa on etelärannikon rantaviiva muuttunut uudelleen esimerkiksi rautatien vieressä, koillispään lahdessa ja saaristossa, joka on nyt maatumassa yhtenäiseksi kosteikoksi.
Lähteet
Luokka:Hausjärven järvet Luokka:Sulkavanjärven valuma-alue