Suomi on 2020-luvulla jälkiteollinen noin viiden ja puolen miljoonan ihmisen yhteiskunta. Erilaiset kansainväliset tapahtumat, kuten koronaviruspandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan (2/2022), ovat vaikuttaneet merkittävästi Suomen tilanteeseen. Suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatus nousi räjähdysmäisesti Venäjän hyökkäyssodan alettua. Lopulta Suomi liittyi Naton täysjäseneksi huhtikuussa 2023. Epävarmasta tilanteesta huolimatta Suomi arvioitiin World Happiness Reportin mukaan maailman onnellisimmaksi maaksi kahdeksan kertaa peräkkäin vuosina 2018–2025.
Vuosikymmenellä tasavallan presidentiksi valittiin Alexander Stubb. Venäjän hyökkäyssodan myötä suomalaiset linjautuivat NATO:on ja Yhdysvaltojen sotilaalleen mahtiin, mutta Donald Trumpin toinen presidenttikausi ja republikaanien suomalaisittain radikaalioikeistolainen politiikka aiheuttivat pian reaktioita Suomessa. Suomalaiset naiset alkoivat epäillä ja vierastaa oikeistolaista politiikkaa, jota myös kokoomusjohtoinen Orpon hallitus Suomessa harjoitti.https://yle.fi/a/74-20231254 Vuonna 2017 uutiseksi noussut syntyvyyden heikkeneminen Suomessa jatkui vuosikymmenellä ja lapsiluku oli 1,30 (2025)https://stat.fi/fi/julkaisu/cmfkupzc2jvng07w0rtr0p5xb. Suomalaiset ilmaisivat muuttuneensa pessimistisemmiksi tulevaisuuden suhteen ja maan menevän väärään suuntaan.https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4e15a0ca-64cc-4fc1-9410-31c6491cd110https://yle.fi/a/74-20120347
Politiikka Valtio
thumb|Marinin hallituksen valtiovarainministeri Katri Kulmuni, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, pääministeri Sanna Marin ja sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen neuvottelevat toimenpiteistä koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi Suomessa 12. maaliskuuta 2020.
Suomi siirtyi 2020-luvulle presidenttinään Sauli Niinistö. Koska Niinistö astui virkaansa vuonna 2012, hän ei enää voinut olla ehdolla vuonna 2024 järjestetyissä presidentinvaaleissa. Uudeksi presidentiksi valittiin Alexander Stubb, joka voitti niukasti vastaehdokkaansa Pekka Haaviston.
Eduskuntavaaleja Suomessa järjestetään 2020-luvulla todennäköisesti kaksi kappaletta: Eduskuntavaalit 2023 Eduskuntavaalit 2027
Naisten osuus kansanedustajista on lisääntynyt. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valituista kansanedustajista 92 oli naisia, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Marinin hallitus toimi 10. joulukuuta 2019 – 20. kesäkuuta 2023. Sen muodostivat sosiaalidemokraatit, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja ruotsalainen kansanpuolue. Pääministeri Sanna Marin oli virkaansa astuessaan 34-vuotias, mikä teki hänestä Suomen kaikkien aikojen nuorimman pääministerin.
20. kesäkuuta 2023 Orpon hallitus nimitettiin ja pääministerin virka siirtyi Petteri Orpolle. Orpon hallituksen muodostavat kokoomus, perussuomalaiset, ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit.
thumb|Kansallinen Kokoomus oli vuoden 2023 edustakuntavaalien suurin puolue, ja Petteri Orpon johtama Orpon hallitus nimitettiin kesäkuussa 2023.
Alueet Eduskunta hyväksyi yli kymmenen vuotta valmistellun sote-uudistuksen kesäkuussa 2021, minkä myötä sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäväksi vuonna 2023. Suomen ensimmäiset aluevaalit järjestettiin vuonna 2022. Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut. 2020-luvun aluevaaleja: Aluevaalit 2022 Aluevaalit 2025 Aluevaalit 2029
Kunnat Kuntavaaleja Suomessa järjestetään 2020-luvulla todennäköisesti kolme kappaletta: Kuntavaalit 2021 Kuntavaalit 2025 Kuntavaalit 2029
Ulko- ja rajapolitiikka thumb|Suomesta tuli huhtikuussa 2023 sotilasliitto Naton jäsenmaa. thumb|Petteri Orpo ja Ursula von der Leyen uuden raja-aidan lähellä vuonna 2025 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopulla 2022, mikä johti Suomen turvallisuuspolitiikan muutokseen ja suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatuksen nousuun ennätystasolle. Pian hyökkäyksen jälkeen Suomessa pantiin vireille kaksi kansalaisaloitetta Natoon liittymisestä, ja molemmat keräsivät nopeasti 50 000 allekirjoitusta. Suomi luovutti jäsenhakemuksensa Natolle toukokuussa 2022. Samalla myös Ruotsi jätti oman Nato-hakemuksensa. Nato kutsui Suomen ja Ruotsin jäsenikseen kesäkuun lopulla 2022. Valtaosa Naton jäsenmaista on ratifioinut hakemukset heinäkuun 2022 aikana, ja lähes kaikki syyskuun loppuun mennessä. Sen sijaan Turkki ja Unkari ratifioivat Suomen Nato-hakemuksen vasta maaliskuun lopulla 2023. Lopulta Suomesta tuli Naton 31. jäsenmaa 4. huhtikuuta 2023.
Loppuvuonna 2023 Suomeen alkoi saapua itärajan yli suuria määriä turvapaikanhakijoita Venäjältä, mikä johti itärajalla sijaitsevien raja-asemien sulkemiseen. Taustalla oli epäilty Venäjän hybridivaikuttamisoperaatio, jonka välineenä olivat turvapaikanhakijat kolmansista maista. Eduskunta hyväksyi heinäkuussa 2024 käännytyslain, jonka nojalla voidaan keskeyttää väliaikaisesti turvapaikanhaku Suomen rajalla ja käännyttää tulijoita ilman valitusoikeutta.
Osalle Suomen itärajasta rakennetaan parhaillaan esteaitaa, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2026. Aidan tarkoitus on estää hallitsematon rajanylitys ja erityisesti torjumaan laitonta ja välineellistettyä maahanmuuttoa.
Merkittäviä poliitikkoja Sauli Niinistö, tasavallan presidentti 2012–2024 Alexander Stubb, tasavallan presidentti 1. maaliskuuta 2024 alkaen Petteri Orpo, pääministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Sanna Marin, pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Li Andersson, opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Sari Essayah, maa- ja metsätalousministeri, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Pekka Haavisto, ulkoministeri Jussi Halla-aho, perussuomalaisten puheenjohtaja, eduskunnan puhemies Hjallis Harkimo, Liike Nytin puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson, oikeusministeri, opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja Antti Häkkänen, puolustusministeri Kaisa Juuso, sosiaali- ja terveysministeri Antti Kaikkonen, puolustusministeri Krista Kiuru, perhe- ja peruspalveluministeri Katri Kulmuni, valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Maria Ohisalo, sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen, sosiaali- ja terveysministeri Riikka Purra, valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Antti Rinne, SDP:n puheenjohtaja Annika Saarikko, valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Hanna Sarkkinen, sosiaali- ja terveysministeri Elina Valtonen, ulkoministeri Matti Vanhanen, valtiovarainministeri, eduskunnan puhemies Sofia Virta, vihreiden puheenjohtaja.
Demografia
Suomen väkiluku oli vuoden 2019 lopussa 5 525 292, ja vuoden 2020 lopussa 5 533 793. Syntyvyys on ollut Suomessa jo pitkään laskussa, ja vuoden 2020 aikana Suomessa syntyvyys oli 9 025 ihmisen verran kuolleisuutta pienempi. Vuonna 2020 Suomessa syntyneitä oli 46 463 ja kuolleita 55 488. Vuoden 2020 aikana Suomen väkiluku kasvoi 8 501 ihmisen verran eli 0,15 prosenttia. 2010-luvun puolivälin jälkeen Suomen väkiluku on kuitenkin kasvanut ennen kaikkea maahanmuuton vuoksi. Ennusteiden mukaan Suomen väkiluku kääntyisi laskuun 2030-luvulla.
Suomen väestön ikääntyminen jatkuu. Työiässä ovat niin sanotut X- ja Y-sukupolvet sekä myös Z-sukupolveen kuuluvat eli noin vuosina 1997–2009 syntyneet astuvat vuosikymmenen mittaan työelämään. Z-sukupolvelle on tutkimusten mukaan ominaista Y-sukupolven tavoin huoli ympäristöstä, kansainvälisyys ja runsas viestintätekniikan käyttö. Lapsuuttaan elää vuosina 2010–2025 syntynyt alfa-sukupolvi. Ensimmäiset beeta-sukupolveen kuuluvat lapset syntyvät 2020-luvun puolivälistä eteenpäin.
Ympäristö Ilmastonmuutos on voimistunut Suomessa, talvet ovat lämmenneet enemmän kuin muut vuodenajat. Sademäärät ovat kasvaneet lähinnä talvella, ja rankkasateet ovat hieman voimistuneet. Lämpenemisen takia kuumat jaksot ovat Suomessa yleistyneet ja kylmät jaksot harventuneet. Lumisateiden määrä on vähentynyt, ja lumipeite on osassa maata ohentunut varsinkin Suomen eteläosissa.
Susikanta on kasvanut 2020-luvulla, erityisesti alkuvuosina.
Suomen ensimmäinen Afrikkalainen sikarutto (ASF) löydettiin Kaakkois-Suomessa 30. heinäkuuta 2026 kuolleina löytyneistä luonnonvaraisista villisioista. Tauti todettiin virallisesti heinäkuun lopussa, ja elokuussa 2026 tartunta-alueelta on löytynyt lisää tapauksia ja asetettu tiukkoja rajoituksia.
Koronaviruspandemia Suomessa
pienoiskuva|vasen|300px|Yleiskuva koronapandemian etenemisestä Suomessa sekä joistakin sen siihen liittyvistä päätöksistä ja rajoituksista. pienoiskuva|Toimenpiteisiin koronaviruspandemiaa vastaan keväällä 2020 kuului muun muassa Uudenmaan eristäminen muusta Suomesta poliisin ja varusmiesten valvomilla tarkastuspisteillä. Kiinan Wuhanista lähtöisin oleva uusi koronavirus (COVID-19) alkoi levitä ympäri maailmaa heti vuosikymmenen alussa tammikuussa 2020 aiheuttaen koronaviruspandemian. Suomen ensimmäinen koronavirusinfektio todettiin 28. tammikuuta 2020 kiinalaisella matkailijalla Lapissa. Hän parani ollessaan sairaalassa eristyksissä. Ensimmäinen koronavirusinfektio Suomen kansalaisella todettiin 26. helmikuuta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella Italiasta Suomeen palanneella naisella. Tartunnat alkoivat levitä nopeasti maaliskuussa, jolloin koronavirus julistettiin yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi ja pandemian vuoksi Suomeen julistettiin poikkeustila ja valmiuslaki. Taudin leviämisen hillitsemiseksi säädettiin rajoituksia sekä lakitasolla että asetuksina, ja lisäksi annettiin vahvoja suosituksia. Koulut olivat pari kuukautta etäopetuksessa. Uudenmaan maakunta oli eristetty muusta Suomesta 28. maaliskuuta – 15. huhtikuuta 2020, mikä on itsenäisen Suomen historian suurin rauhanajan liikkumisvapauden rajoitustoimenpide. Ihmiset vähensivät alussa sosiaalisia kontaktejaan 70 prosenttia.
Kesän 2020 lähestyttyä koronaviruksen leviäminen Suomessa näytti hellittävän, ja useita rajoitustoimia purettiin. Syksyllä epidemia kuitenkin kiihtyi uudelleen, ja marras-joulukuun taitteessa Uudenmaan maakunta oli jälleen leviämisvaiheessa Suomeen määrättiin edelleen suosituksia (esimerkiksi kasvomaskin käyttösuositus) ja rajoituksia, joiden tiukkuus riippui taudin leviämisen voimakkuudesta kyseisen sairaanhoitopiirin alueella. Samoihin aikoihin maailmalla ilmaantui uusia, nopeammin ja herkemmin leviäviä koronaviruksen muunnoksia, jotka uhkaisivat pahentaa Suomenkin tautitilannetta. Kolmas koronavirusaalto nousi helmikuussa 2021 ja saavutti huippunsa maaliskuun puolivälin jälkeen.
Ensimmäiset rokotteet koronavirusta vastaan annettiin Suomessa 27. joulukuuta 2020. Aluksi rokotettiin terveydenhoidon ja hoiva-alan henkilökuntaa sekä ikääntyneitä ja muita riskiryhmiä. Elokuuhun 2021 mennessä 67,3 % suomalaisista oli saanut vähintään yhden rokoteannoksen, ja täysin rokotettujen eli kaksi rokotetta saaneiden osuus suomalaisista oli 38,7 %. Neljäs koronavirusaalto levisi kuitenkin jälleen nopeasti kesällä 2021. Tässä aallossa suurin osa tartunnoista on ollut viruksen deltamuunnosta, joka leviää selvästi herkemmin ja nopeammin kuin alkuperäinen virus sekä vanhemmat muunnokset, erityisesti rokottamattomien ja vain yhden rokoteannoksen saaneiden keskuudessa.
Marraskuuhun 2021 mennessä Suomessa oli vahvistettu yli 167 000 koronavirustartuntaa ja yli 1 200 koronaviruksen aiheuttamaa kuolemaa. Lähes 90 prosenttia koronavirustautiin kuolleista oli täyttänyt 70 vuotta, ja kuolleiden mediaani-ikä oli 84 vuotta. Tartunnan saaneiden osuus suomalaisista, tautiin kuolleiden osuus suomalaisista ja kuolleiden osuus sairastuneista suomalaisista on Euroopan pienimpiä.
Talous pienoiskuva|Tuulivoiman tuotanto lisääntyy Suomessa voimakkaasti 2020-luvulla.