Taasjärvi () on Uudellamaalla Sipoossa Söderkullan taajamassa sijaitseva järvi.
Maantietoa Taasjärvi on pitkä, leveä, ja sen pinta-ala on . Se on muodostunut kallioisten mäkien väliseen painaumaan. Järvessä ei ole kartan mukaan saaria, sen laskennallinen keskisyvyys on ja suurin syvyys, mistä on otettu vesinäytteitä, on ollut . Järven metsäisen rantaviivan pituus on , ja järven itäpuolella asutus jatkuu järven rantaan asti. Länsirannalla on uimaranta .
Luontoarvoja Vedenlaatu Vuonna 2013 julkaistiin järven tilaa arvioiva selvitys. Taasjärvi on matala eikä se lämpötilakerrostu kesäaikana muuten kuin pitkinä tyyniaikoina. Talvella jäänalaisen veden happipitoisuus heikkenee voimakkaasti ja pitkinä talvina happi loppuu kokonaan. Järvessä on tällöin esiintynyt kalakuolemia. Vuonna 2013 otettiin huhtikuusssa ja elokuussa vesinäytteitä. Niidenkin mukaan vedessä on ajoittain runsaasti ravinteita ja leväkukintoja. Pintaveden näkösyvyys vaihteli 1,0–, vedenväri 20–, sameus 0,62–, happamuustaso pH 6,6–8,3, alkaliteetti 0,194– ja happipitoisuus 1,5– litrassa vettä. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli pintavedessä 20– litrassa vettä (μg/l), kokonaistyppipitoisuus 520– ja planktonin klorofylli-a-pitoisuus 4,7–. Planktoinin klorofyllipitoisuus kertoo yhdessä ravinnepitoisuuksien kanssa järven rehevyystasosta, joka on keskirehevä eli mesotrofinen.
Kalasto Koekalastuksessa vuonna 2013 saatiin saaliiksi ahventa, haukea, siikaa ja särkeä. Järven valtalajit ovat ahven ja sitten särki.
Vesistösuhteet Taasjärvi sijaitsee Suomenlahden rannikkoalueessa (vesistöaluetunnus 81), jonka Hangelbybäckenin valuma-alueeseen (81.045) järvi kuuluu. Järven valuma-alueen pinta-ala on . Sen lasku-uoma lähtee koillisnurkasta ja virtaa ensin koilliseen, sitten etelään ja yhtyy Hangelbybäckeniin. Vedet päätyvät lopulta Suomenlahteen Hängelbyvikenin kohdalta. Järven vedenpinnan korkeus on mpy (N2000). Järven laskennallinen keskivirtaama (MQ) on sekunnissa ja veden viipymä on .
Historiaa Vuosina 1955–1956 julkaistussa Kalmbergin kartastossa ”Tasträsk” ja ”Grundträsk” on piirretty autioiksi metsäjärviksi. Niiden ympäristössä on metsäniittyjä mutta ei taloja. Helsingin seudun taloudellisessa kartassa vuodelta 1919 on järven pohjoisrannat kokonaan pelto- tai niittymaata. Vuoden 1936 taloudellisessa kartassa osa niityistä on merkitty suoksi ja vain yksi palsta on piirretty pelloksi. Maatilaa ei ole merkitty.
Vuoden 1950 peruskartassa järven pohjoispäässä sijainneen maatalon peltoja on kaksi, jotka sijaitsevat erillään toisistaan. Järven itäranta on rakennettu kokonaan täyteen kesämökkejä, joille tulee tie järven itäpuolella. Maatilalle tuleva tie kulkee länsipuolella järveä. Vuoden 1957 kartassa on järven koillis- ja itäpuoli merkitty täyteen metsätontteja, joista osaan on jo rakennettu mökkejä. Kymmenessä vuodessa niistä on rakennettu noin puolet. Uusi Porvoontie alkaa aivan järven eteläpuolelta. Sen rinnalle rakennetaan vielä moottoritie, joka näkyy valmiina vuoden 1978 kartassa. Järven mökkialueelle ei ole merkitty lisää mökkejä vuoden 1991 kartassa. Näiden karttojen jälkeen on Grundträsketin ja maatilan alueille kaavoitettu ja rakennettu laaja asuinalue, joka on rakennettu kerralla täyteen.
Lähteet
Luokka:Hangelbybäckenin valuma-alue Luokka:Sipoon järvet