pienoiskuva|Tulipalo Quebecissa pienoiskuva|upright| Tulipalo New Orleansissa 2. syyskuuta 2005 Tulipalo on hallitsemattomasti valloilleen päässyt tuli. Se aiheuttaa helposti suurta tuhoa. Tavallisimmin tulipalolla tarkoitetaan rakennuksen palamista, mutta myös metsä- tai muuta paloa voidaan nimittää tulipaloksi.
Tulipalo syttyy monissa tapauksissa tulen tai helposti syttyvien aineiden varomattomasta käsittelystä. Sen voi sytyttää myös vika lämmityslaitteissa tai sähköjohtimien välille syntynyt oikosulku. Ajalla ennen ukkosenjohdattimen keksimistä salamatkin sytyttivät usein tulipaloja. Tahallisesti sytytettyä tulipaloa sanotaan tuhopoltoksi. Jos tuhopolton motiivina on pakkomielteinen psyykkinen häiriö, tilaa kutsutaan pyromaniaksi. Erityisen suuria tulipaloja aiheuttavat sodissa pommitukset, jotka varsinkin toisen maailmansodan aikana saivat muutamissa kaupungeissa aikaan jopa tulimyrskyjä.
Entisinä aikoina, kun Suomessa kaupungeissakin oli etupäässä puutaloja ja kadut niiden välissä olivat kapeita, syttyi toistuvasti kokonaisen kaupungin tuhonneita tulipaloja. Suurelta osin tästä syystä monet Suomen kaupungit kaavoitettiin 1700- tai 1800-luvulla kokonaan uudestaan, usein suuren kaupunkipalon jälkeen, sellaisiksi että entistä leveämmät kadut muodostavat säännöllisen ruutukaavan.
Tulipalojen sammuttamiseksi kunnat ylläpitävät palokuntia. Niiden lisäksi on olemassa myös vapaaehtoisia palokuntia. Suomessa pelastuslaissa (29.4.2011/379) säädetään paitsi palojen sammuttamisesta, myös toimenpiteistä niiden ennalta ehkäisemiseksi. Lain mukaan rakennus, rakennelma ja sen ympäristö on suunniteltava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara on vähäinen ja että pelastustoiminta on onnettomuuden sattuessa mahdollista. Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakoilla, kellareissa, rakennusten alla tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuuPelastuslaki 29.4.2011/379 . Finlex. Viitattu 16.6.2014.. Laissa on säännöksiä myös rakennusten ja laitteiden käyttöturvallisuudesta ja palotarkastuksista.
Tulipalon varalta vakuutusyhtiöt myyvät palovakuutuksia, jotka, kattavuutensa mukaan, korvaavat palon aiheuttamat vahingot joko kokonaan tai osittain.
Suuria tulipaloja PaikkaVuosiKuvausKokoRooma64 Rooman palo oli kahdeksan päivää kestänyt suurpalo, jonka on suuruudessaan arvioitu koskettaneen jokaista Rooman asukasta. Aikoinaan monet historioitsijat pitivät palon sytyttäjänä itse keisari Neroa. Kristittyjen vainot alkoivat ja levisivät Roomassa, kun keisari Neron syytti kristittyjä tuhopoltosta. Tacitus: 3/14 kaupunginosasta tuhoutui täysin ja 7 kaupunginosaa vaurioitui.Cassius Dio arvioi kaupungista tuhoutuneen jopa kaksi kolmasosaa.Moskova1547Moskova1571Lontoo1666Lontoon suurpalo. 13000 taloa ja 87 kirkkoa tuhoutui.Helsinki1808Helsingin palo 1808. Palon jälkeen Helsinki rakennettiin uudestaan Johan Albrecht Ehrenströmin suunnitelman mukaan ja tehtiin muutaman vuoden kuluttua Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi.Moskova1812Palo syttyi Napoleonin valloitettua Moskovan.Oulu1822Oulun paloTurku1827Turun palo. Turku rakennettiin palon jälkeen uudestaan Carl Ludvig Engelin suunnitteleman asemakaavan mukaan. Turun akatemia, Suomen silloinen ainoa yliopisto, siirrettiin palon jälkeen Helsinkiin.Turku on palanut ainakin 30 muutakin kertaa, mutta tämä oli tuhoisin palo.Hampuri1842Neljäsosa kaupunkia tuhoutui.Chicago1871Noin 200-300 ihmistä menehtyi, 17000 rakennusta tuhoutui.San Francisco1906 Syttyi suuren maanjäristyksen jälkeen. Ainakin 700 kuolonuhriaBarnaul191734 uhria, 60 korttelia tuhoutui.Stalingrad1942Syttyi ilmapommituksesta. Yli 40000 kuoli ja 60000 haavoittui, puolet kaupungista tuhoutui.Hampuri1943Syttyi ilmapommituksesta.35000-45000 kuolonuhria. Kaupungin keskusta tuhoutui.Dresden1945Syttyi ilmapommituksesta. 25000-40000 kuolonuhria. Kaupungin keskusta tuhoutui.Moskova1977Rossija-hotellin palo 42 uhriaBradford1985Stadionin puurakenteet syttyivät kesken jalkapallo-ottelun. 52 uhria.Kreikka2007Suuri metsäpalo.
Suomessa tapahtuneita tulipaloja
Huomattavia rakennuksia, joissa on Suomen itsenäisyyden aikana syttynyt tulipalo. Tähdellä (*) merkittyjen rauniot purettiin palon jälkeen, muut on kunnostettu tai jälleenrakennettu:
1918 – Taulumäen kirkko, Jyväskylä * 1918 – Lammin kivikirkko 1918 – Noormarkun vanha kirkko * 1918 – Sammaljoen kirkko, Tyrvää * 1918 – Ruotsilan kartano, Kiikka * 1918 – Laukon kartano, Vesilahti * 1918 – Kauvatsan rautatieasema * 1918 – Kokemäen, Peipohjan ja Kyttälän rautatieasemat, Kokemäki * 1918 – Merstolan rautatieasema, Harjavalta * 1918 – Porin vanha rautatieasema, Pori * 1918 – Hämeenlinnan vanha rautatieasema * 1918 – Helsingin työväentalo 1920 – Harjunpään palo, Ulvila 1920 – Tyrvään yhteiskoulu, Vammala * 1920 – Kissakoski Oy:n paperitehdas, Hirvensalmi * 1921 – Sundin kirkko 1922 – Hvitträsk, Kirkkonummi 1922 – Kauvatsan rautatieasema * 1925 – Jämsän puukirkko 1927 – Elokuvateatteri Imatra, Tampere *https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1811961?page=15 1928 – Karlbergin kartanon päärakennus, Hämeenlinnahttps://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109477?page=27 1929 – Sääksmäen kivikirkko 1931 – Kemin kaupungintalo * 1933 – Mynämäen suurpalo, Mynämäki 1936 – Suomi-Filmin Vironkadun studio, Helsinki 1937 – Aleksanterin kirkko, Tampere 1938 – Yläneen kunnalliskoti, 10 henkilöä kuoli 1941 – Raalan kartanon vanha päärakennus, Nurmijärvi * 1950 – Helsingin rautatieasema 1951 – Alppilan kesäravintola, Helsinki * 1951 – Ajokki Oy:n autokoritehdas, Tampere 1954 – Kangasalan lastenkodin tulipalossa kuoli 9 alle 7-vuotiasta lasta. 1956 – Evon metsäopiston vanha päärakennus, Lammi * 1956 – Kauhajoen kirkko * 1958 – Keran tehdas, Espoo 1958 – Oriveden kirkko * 1958 – Leivonmäen kirkko * 1959 – Karkun evankelinen opisto, Karkku (nyk. Sastamala) * 1959 – Köyliön varavankila, 16 vankia kuoli 1960 – Tilgmannin kirjapaino, Helsinki, kolme palomiestä kuoli 1966 – Messuhalli, Helsinki 1966 – Lapinlahden vanhainkodin mielisairasosasto, 31 potilasta kuoli * 1966 – SOK:n lastulevytehdas, Vaajakoski, 2 työntekijää kuoli ja 9 palomiestä sai vakavia palovammoja 1966 – Joensuun kaupungintalo 1966 – Porin postitalo 1968 – Hailuodon vanha kirkko * 1968 – Pispalan kirkko, Tampere * 1968 – Äänekosken kirkko * 1969 – Siipyyn kirkko, Siipyy * 1969 – Ruotsilan kartanon päärakennus, Kiikka 1972 – Honkolan kartanon vanha päärakennus, Urjala * 1974 – Pyhäjoen kirkko * 1975 – Virenojan tiilitehdas, Orimattila *
1974 – Oy Renlund Ab:n varasto, Helsinki 1974 – Mahogany Oy:n varasto, Helsinki 1975 – Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun saha 1976 – Grönqvistin talo, Esplanadi, Helsinki 1976 – Olkiluodon ydinvoimalaitoksen rakennustyömaan tulipalo * 1976 – Uuden Suomen toimitalon palo, Helsinki 1976 – A Ahlström Oy:n paperitehtaan varasto, Varkaus 1977 – Kirjapaino Kursiivi, Helsinki (tuhopolton yritys) 1977 – Tennispalatsi, Helsinki 1978 – Vanha Ylioppilastalo, Helsinki 1979 – Lieksan kirkko * 1979 – Virtain vanhainkoti * 1979 – Bromarvin kirkko * 1979 – Rautavaaran kirkko 1980 – Kaavin kirkko 1980 – Turun linna 1981 – Haapaveden kirkko 1981 – Porin Puuvillan kutomo 1981 – Lahden kaupungintalo 1981 – Metsäliiton Teollisuus Oy:n kemiantehtaan tuotevarasto, Äänekoski 1982 – Tyrvään kirkko, Vammala 1982 – Teuvan vanhainkoti 1983 – Tavaratalo Mini-hinta, Turku * 1984 – Hämeenlinnan rautatieasema 1984 – G. A. Serlachius Oy:n kalustetehdas Vilppulan Kolhossa 1984 – Rantasalmen kirkko 1984 – Lakeuden Risti, Seinäjoki 1984 – Oulunkylän seurahuone, Helsinki 1985 – Pasilan vanha rautatieasema (Rauhanasema), Helsinki 1985 – Pedersören kirkko 1986 – Hanasaaren kivihiilivoimala, Helsinki 1987 – Elektroniikkatehtaan varasto, Helsinki 1987 – Metsä-Serlan puutavaravarasto, Helsinki 1987 – Ravintola Töölönranta, Helsinki 1989 – Lentiiran kirkko, Kuhmo 1989 – Yrjönkadun uimahalli, Helsinki 1990 – Ylivieskan Tiili Oy:n tehdas, Ylivieska 1991 – Junnilan leirikeskus, Pori 1992 – Oy Hartwall Ab, Helsinki 1995 – Tikkurilan ammattioppilaitos, Vantaa 1997 – Metsä-Serla Oy, Kankaan paperitehdas, Jyväskylä
1997 – Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 1998 – Ristinkallion neuvola ja kirjastorakennus, Kotka 1998 – Ahlström Glassfibre Oy, kuitulasitehdas, Kotka 1999 –Chemicals Oy, hienokemikaalitehdas, Äetsä 1999 – Åkerlund & Rausing Oy:n pakkaustehtaan varasto, Eura. 1999 – Palvelutalo Viljami, Maaninka 1999 – Helvar Oy:n tehdas, Karkkila 2000 – Tervon saha, Tervo 2001 – Kannelmäen ostoskeskus, Helsinki 2001 – Incap Furniture Oy:n huonekalutehdas, Kärsämäki 2002 – Suomen Sokeri Oy:n tehdas, Kirkkonummi 2002 – Jalkapallohalli, Rauma 2003 – AvestaPolarit Stainless Oy:n tehdas, Tornio 2003 – Ulvilan rautatieasema * 2006 – VR:n makasiinit, Helsinki * 2006 – Kittilän lentoasema 2006 – Porvoon tuomiokirkko 2006 – Kaivokselan kirkko, Vantaa 2006 – Jehovan todistajien valtakunnansali, Martinlaakso, Vantaa 2006 – Keisarinharjun näkötorni, Kangasala * 2007 – Haralanharjun näkötorni, Kangasala * 2008 – Kauniaisten rautatieasema 2008 – Tampereen mormonikirkko * 2010 – Hammarlandin kirkko (tuhopolton yritys) 2010 – Soukanpohjan kartano, Espoo 2011 – Jyvälän kansalaisopisto, Jyväskylä * 2012 – Valamon luostarin vanha päärakennus, Heinävesi 2016 – Ylivieskan kirkko * 2017 – Porin titaanidioksiditehtaan palo 2018 – Kiihtelysvaaran kirkko * 2018 – Tiirismaan koulu, Lahti * 2019 – Jehovan todistajien valtakunnansali, Pöytyä 2020 – Palokan senioritalo, Jyväskylä 2021 – Hotelli Hiittenharju, Harjavalta * 2022 – Valmet Rautpohjan Tehdas, Jyväskylä 2022 – Rautjärven vanha kirkko * 2023 – Heporinne 1 kerrostalo, Hakunila, Vantaa
Katso myös Palontorjunta Pelastustoimi Luettelo Suomen kirkkopaloista
Lähteet
Aiheesta muualla
Pelastustoimen viimeisimmät tulipaloihin liittyvät tehtävät Suuret tulipalot (Suomessa vuosina 1522-1920), Aamulehti, 28.06.1925, nro 144, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit