Aveyron (oksitaaniksi Aveiron) on Garonnen sivujoen Tarnin sivujoki etelä-Ranskassa. Sen mukaan on saanut nimensä myös Aveyronin departementti, mutta joki kulkee myös Tarnin ja Tarn-et-Garonnen departementtien kautta.

Nimen alkuperä thumb|left|Belcastelin vanha silta Aveyronin yli. thumb|left|Aveyron Villefranche-de-Rouerguessa. Aveyron-joen nimen alkumuoto on ollut Avario. Myöhemmin nimi on esiintynyt myös muodossa Veronius. Nimen on selitetty johtuvan sanoista awa (vesi) ja aar (joki).

Maantiede Aveyron on 290,63 kilometrin pituinen. Se alkaa Aveyronin departementista läheltä Sévérac-le-Châteauta ja laskee Tarniin Mountabaun luoteispuolella Lafrançaisen ja Villemaden välissä.

Aveyron kulkee vaihtelevien maisemien kuten Causse de Sévéracin, Pays ruthénoisin ja Ségalan kautta. Najacin ja Montrricoux'n välisellä osuudella se kulkee monin paikoin syvän rotkon pohjalla.

Departementit ja tärkeimmät kaupungit

Tärkeimmät Aveyronin varrella sijaitsevat kaupungit ovat: Aveyronin departementissa: Sévérac-le-Château Laissac Rodez Villefranche-de-Rouergue Najac Tarnin departementissa: Penne Tarn-et-Garonnen departementissa: Laguépie Varen Saint-Antonin-Noble-Val Bruniquel Montricoux Nègrepelisse Albias Piquecos.

Jokivarren kunnat Aveyron-joki kulkee Aveyronin, Tarnin ja Tarn-et-Garonnen departementeissa kaikkiaan 60 kunnan alueella. Sen varrella olevista kunnista viiden nimeen sisältyy joen nimi: Agen-d'Aveyron, Clairvaux-d'Aveyron, Gaillac-d-Aveyron, Palmas d'Aveyron ja Sévérac d'Aveyron. Myös sen varrella olevasta Villeneuven kunnasta käytetään toisinaan nimeä Villeneuve-d'Aveyron.

Valuma-alue Aveyron kulkee 40 hydrografisen vyöhykkeen kautta, ja sen valuma-alue on 15 100 neliökilometrin laajuinen.

Vesihallinto Joen yläjuoksun vesihallintoa varten on perustettu 83 kunnan ja Rodezin kaupunkialueen yhteistyöelin, Syndicat mixte du bassin versant Aveyron amont (SMBV2A).

Tärkeimmät sivujoet Viaur (168,4 km) Cérou (87,4 km) Vère (53,3 km) Lère (45,2 km) Alzou (44,2 km) Serène (32,2 km) Serre (29,4 km) Bonnette (24,9 km) Tauge (19,5 km) Grand Mortarieu (19,3 km) Seye (18,6 km) Baye (15 km) Assou (14 km) Olip (13,5 km) Riou Nègre (13,3 km) Ruisseau de la Brive (13,2 km) Briane (11,7 km) Ruisseau de Longues Aygues (11,4 km) Ruisseau de Frézal (11,3 km) Ruisseau du Gouyré (10,9 km) Maresque du Pas eli Favasse (10,8 km) Maresque de Moyrazès (10,7 km) Lenne (10.4 km) Merdans (10 km) Lugagnacin puro (9,8 km) Verlenque (9.6 km) Brienne (9 km) L'Auterne (8 km) Trégou (6 km)

Hydrologia

Aveyron on runsasvetinen joki, mutta sen virtaama vaihtelee sangen epäsäännöllisesti, kuten useimpien muidenkin Garonnen valuma-alueella olevien jokien.

Virtaama Montaubanin kohdalla Montaubanissa Aveyronin virtaamaa on seurattu 107 vuoden ajan, 1914–2020.

Joen keskimääräinen virtaama Montaubanin kohdalla on 52,6 m3/s}}.

Aveyronin virtaana vaihtelee suuresti vuodenaikojen mukaan. Suurimmillaan se on talvella: joulukuusta maaliskuuhun saakka virtaama on 85 ja 110 kuutiometrin välillä sekunnissa, ja kaikkein suurimmillaan se on helmikuussa. Keväällä ja alkukesällä virtaama vähenee, kunnes se on pienimmillään elokuussa, keskimäärin 7,85 kuutiometriä sekunnissa. Mutta lyhytaikaisesti joen virtaama saattaa suurestikin poiketa näistä vuoden eri kuukausille pitkän ajan kuluessa mitatuista keskiarvoista.

Pienimmät virtaamat

Keskimäärin joka viides vuosi Aveyronin virtaama pienee joksikin ajaksi 1,7 kuutiometriin eli 1700 litraan sekunnissa. Tällöin kuivuus on jo varsin ankara, mutta kuuluu vielä alueella vallitsevaan normaaliin vaihteluun.

Tulvat Aveyronin tulvat voivat olla varsin huomattavia, vaikka otetaankin huomioon sen valuma-alueen laajuus. Keskimäärin joka toinen vuosi sen virtaama Montbaubanin kohdalla nousee tulvan aikana 530 ja joka viides vuosi 770 kuutiometriin sekunnissa. Suurin mitattu virtaama on 4. maaliskuuta 1930, jolloin se oli 900 m3/s.

Sadanta ja ominaisvirtaama

Suurin osa Aveyronin valuma-alueesta on varsin runsassateista. Siellä vuotuinen sademäärä on keskimäärin 322 millimetriä, mikä vastaa 14,7 litraa sekunnissa neliökilometriä kohti.

Virtaama joen eri kohdissa Keskivirtaama :

3,4 m3/s, Palmas (Pont de Manson) 6,7 m3/s, Onet-le-Château 13,5 m3/s, Villefranche-de-Rouergue (Recoules) 19,5 m3/s, Laguépie 42,7 m3/s, à Montricoux 57 m3/s lähellä Aveyronin ja Tarnin yhtymäkohtaa.Kuivuuskausina :

2,4 m3/s, Palmas (Pont de Manson) 5 m3/s, Onet-le-Château 10 m3/s, Villefranche-de-Rouergue (Recoules) 14 m3/s, Laguépie 28 m3/s, Montricoux 40 m3/s lähellä Aveyronin ja Tarnin yhtymäkohtaa.Tulvissa :

3. joulukuuta 2003: 113 m3/s Palmasissa (Pont de Manson) 5. marraskuuta 1994: 146 m3/s Onet-le-Châteaussa 9. maaliskuuta 1927: 314 m3/s Villefranche-de-Rouerguessa (Recoules) 2. joulukuuta 1932: 745 m3/s Laguépiessa 4. helmikuuta 2003: 1390 m3/s Montricoux'ssa 4. maaliskuuta 1930: 3000 m3/s Piquecos'ssa lähellä Aveyronin ja Tarnin yhtymäkohtaa (Loubéjac)

Vesiliikenne

Vuonna 1747 Aveyron perattiin Montricoux'hun saakka purjehduskelpoiseksi. Myöhemmin tukkeja on uitettu Aveyronissa Bruniquelista lähtien, jotta voitiin hyödyntää Grésignen seudun metsävaroja.

Lähteet

Viitteet

Luokka:Ranskan joet Luokka:Rhônen vesistö Luokka:Ardèche Luokka:Gard