thumb|upright=1.35|Hanafi-koulukunnan levinneisyys kartalla (vihreä väri).
Hanafi () on yksi sunnalaisen islamin neljästä lakikoulukunnasta (madhhab). Se on islamilaisen oikeusopin suurin koulukunta, johon kuuluu yli 800 miljoonaa ihmistä.
Historia
pienoiskuva|Osmanilainen kuvitus Abu Hanifasta 1500-luvulta. Nimensä Hanafin lakikoulukunta on saanut Irakin Kufassa vaikuttaneelta imaamilta Abu Hanifalta (699–767).Keller, 2017, s. 1027–1028 (x37) Abu Hanifa edisti islamilaisen lain teoreettista systematisointia ja sai aikaan huomattavaa kehitystä teknisessä lakiajattelussa.Schacht 1982, s. 44 Abu Hanifan opit saivat Kufassa jatkajan hänen oppilaassaan Abu Yusufissa ja tämän oppilaassa Shaybanissa.Schacht 1982, s. 44–45, 57
Koulukunta syntyi Irakissa ja levisi jo varhain Afganistaniin, Intiaan ja turkkilaiseen Keski-Aasiaan. Siitä tuli seldžukkien suosima koulukunta ja edelleen Osmanien valtakunnan virallinen, qadi-tuomioistuinten soveltama suuntaus, myös Egyptissä, jossa väestö oli maliki-koulukunnan kannattajia.Schacht 1982, s. 65
Oikeusteoria
Hanafi-koulukunnan oikeusteoria (أصول الفقه, ʾUṣūl al-Fiqh) tunnustaa seuraavat lain lähteet, lueteltuna niiden episteemisen auktoriteetin mukaisessa järjestyksessä: Koraani, profeetta Muhammadin käytännöt ja lausumat sellaisina kuin ne on dokumentoitu haditheissa (sunna), mielipiteiden konsensus (ijma), analoginen päättely (qiyas), istihsan sekä paikalliset tavat ja käytännöt (urf).Dudgeon, Hamza (2022). "The Hanafis". Leaman, Oliver (toim.). Routledge Handbook of Islamic Ritual and Practice. Routledge. s. 65–89. ISBN 9780367491246. Saman auktoriteetin omaavat tekstit voivat muuttaa tai rajoittaa toistensa tulkintaa. Jos tekstit ovat auktoriteetiltaan eri tasoisia, heikomman auktoriteetin omaava teksti hylätään vahvemman hyväksi.
Levinneisyys Hanafi on vallitseva koulukunta Turkissa, Albaniassa, Bosniassa, Kosovossa, Pohjois-Makedoniassa sekä suuressa osassa Levanttia.Ziadeh, Farhat J. (2022). "Ḥanafī School". Esposito, John L (toim.). Oxford Encyclopedia of the Islamic World: Digital Collection. Se on vallitseva koulukunta myös Bulgariassa pomakkien keskuudessa sekä Krimillä krimintataarien keskuudessa. Etelä-Aasian muslimiväestöistä Afganistanissa, Pakistanissa, Bangladeshissa, Nepalissa ja Intiassa sekä Myanmarissa (erityisesti rohingyojen keskuudessa) noudatetaan hanafilaista koulukuntaa.Dudgeon, Hamza (2022). "The Hanafis". Leaman, Oliver (toim.). Routledge Handbook of Islamic Ritual and Practice. Routledge. s. 65–89. ISBN 9780367491246. Keski-Aasian maat, kuten Kazakstan, Kirgisia, Uzbekistan, Turkmenistan ja Tadžikistan, noudattavat hanafilaista oikeusoppia. Samoin tekevät Kiinan Xinjiangin uiguurit sekä Kaakkois-Iranin belutšit. Egyptissä puolestaan esiintyy sekoitus hanafilaista, malikiittista ja šafi'iittista koulukuntaa.
Venäjän federaation sisällä hanfaeita ovat etenkin Volga-Uralin alueen turkkilaiset tataarit ja baškiirit. Pohjois Kaukasian läntisessä osassa on myös hanafikansoja. Näihin lukeutuvat kabardit, tšerkessit, karatšait, balkaarit, nogait.
Lähteet Keller, Nuh Ha Mim (toim.): Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. . Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (arabiaksi)
Schacht, Joseph: An Introduction to Islamic Law. Clarendon Press, 1982. . (englanniksi)
Viitteet
Luokka:Šaria