thumb|Nerab II. thumb|Piirtokirjoitusta Nerab II-steelassa lähikuvassa. Nerabin hautapiirtokirjoitukset ja steelat ovat Syyriasta Nerabin kylästä lähellä Aleppoa hautakummulta löydetyt kaksi steelaa (Nerab I ja Nerab II), jotka sisältävät piirtokirjoitusta muinais- tai valtakunnanarameaksi 700-luvun eaa. tienoilla. Molemmissa steeloissa on piirtokirjoituksen lisäksi pappia esittävä reliefi. Steelojen piirtokirjoitukset ovat tyypillisiä tyypillisiä hautatekstejä, joissa mainitaan vainajan nimi ja titteli, jumalat ja vainajan suhde jumaliin. Steelat löysi Charles Clarmont-Ganneau vuonna 1897 ja ne ovat nykyisin Louvren museolla Ranskan Pariisissa.
Steelat Nerabin (Nera) kylästä 7 km Alepposta kaakkoon on löytynyt kaksi steelaa, joihin molempiin on hakattu hautapiirtokirjoitus. Steelat löytyivät pienestä tumulus-haudasta eli keinotekoisesta hautakummusta, johon steelat oli aseteltu kivisen sarkofagin kahdelle puolelle. Charles Clarmont-Ganneau hankki steelat ja julkaisi niiden käännökset jo vuonna 1897. Molemmissa basalttisteeloissa on pyöristetty yläpää ja taidokkaasti hakattu pappia esittävä reliefikuva. Kumpikin steela ja niissä olevat tekstit ovat hyvin säilyneitä. Steelat ovat nykyisin Louvren museolla Ranskan pääkaupunki Pariisissa.
Piirtokirjoitukset Tekstit on ajoitettu 600-luvun alkuun eaa. Tutkijat ovat erityisesti keskustelleet, onko tekstien kielimuoto muinaisarameaa vai varhaista valtakunnanarameaa. Tekstit edustavat ilmeisesti juuri muutosvaihetta näiden kahden aramean muodon välillä. Hautainskriptiot on hakattu kuunjumala Saharin papeille nimeltä Sinseribini ja Si-gabbar. Saharin arameankielisen nimen sijasta pappien nimessä on jumalan akkadinkielinen nimi Sin tai sen muunnelma Si. Nerabilainen pappi Si-gabbar mainitaan myös Assyrian kuningas Sargon II:lle osoitetussa tekstissä, joka on löytynyt Ninivestä. Sargon II hallitsi noin 721–705 eaa., joten tämä vahvistaa piirtokirjoitusten ajoittuvan vuoden 700 eaa. tienoille.
Nerabin hautainskriptiot ovat tyypillisiä hautatekstejä. Niissä mainitaan vainajan nimi ja titteli, jumalat ja vainajan suhde jumaliin. Niissä myös vakuutetaan, ettei haudassa ole mitään varastamisen arvoista. Tätä seuraa pyyntö, että hautaa ei avattaisi ja kirous niille, jotka haudan avaavat. Molemmissa teksteissä on jossain muodossa ajatus, että jumalat takaavat hautarauhan niille, jotka jättävät toisten haudat koskemattomiksi. Hepreankielisistä piirtokirjoituksista Jerusalemista löydetty Hovin päällikön piirtokirjoitus edustaa tätä tyyppiä.
Piirtokirjoitusten teksti Nerab I Nerabin inskriptio I on Sinseribinin (Sin-ezer-ibni) hautasteelasta, joka on 93 cm korkea ja 35 cm leveä. Siinä on lähes steelan etupinnan täyttävä kuva papista, joka seisoo oikea käsi kohotettuna leuan korkeudelle. Vasemmassa kädessä on esine. Päällään hänellä on tunika, hapsullinen pitkä asu sekä päässään pyöreä päähine. Jalat ovat paljaat. Inskription kaksi ensimmäistä riviä on kirjoitettu pään yläpuolelle ja kuusi seuraavaa sen molemmin puolin. Viimeiset neljä riviä on kirjoitettu reliefin päälle. Teksti kulkee kuvatun papin polvien korkeudesta nilkan korkeuteen jatkuen steelan vasempaan reunaan saakka.
Sana ”jäännöksensä” on tulkittu kahdella tavalla, joko tarkoittamaan vainajan jäännöksiä eli luita tai hautasarkofagia. Sanan ”paikka” merkitys on tässä yhteydessä epäselvä. Sana tulisi mahdollisesti ymmärtää merkityksessä ”asema”, ”saavutus”, ”kunnia” tai ”maine”.
Nerab II Inskriptio on Si-gabbarin hautasteelassa, joka on 95 cm korkea ja 45 cm leveä. Teksti on kirjoitettu steelan yläosaan kymmenelle riville ja sen alla on reliefikuva papista istumassa ruokia notkuvan pöydän ääressä kuppi huulillaan ja seurassaan pienikokoisena kuvattu hahmo, joka on ilmeisesti palvelija. Papin päällä on tunika, hapsutettu vaate ja pyöreä päähine. Teksti alkaa kolmannessa persoonassa, mutta jatkuu ensimmäisessä. Myös viimeisessä virkkeessä persoona muuttuu yllättäen toisesta kolmanneksi. Si-gabbar haluaa antaa tekstissä vaikutelman, että hän on elänyt hyvän elämän, ollut hyvässä kunnossa ennen kuolemaansa, saanut paljon jälkeläisiä ja haluaa vielä huolehtia hautarauhastaan.
Kohta ”suutani ei suljettu sanoilta” tarkoittaa ilmeisesti ”kykenin puhumaan”, eli Si-gabbar oli hyvässä kunnossa kuolemaansa saakka.
Lähteet
Luokka:Muinainen Lähi-itä Luokka:Piirtokirjoitukset Luokka:Syyrian historia Luokka:Louvren kokoelmat