Suomen puhekieli on suomen kielen muoto, jota käytetään puheessa tai puheenomaisessa ilmaisussa esimerkiksi pikaviestin- tai verkkokeskustelussa. Suomen puhekielessä on paljon variaatiota, mutta on myös sellaisia puhekielen piirteitä, jotka ovat yhteisiä eri-ikäisille suomenpuhujille ja tuttuja kaikkialla Suomessa. Tällaisia piirteitä ovat muiden muassa:
verbin passiivimuodon käyttäminen me-pronominin kanssa (vertaa puhekielen me mennään, kirjakielellä me menemme) pronominien se ja ne käyttö persoonapronomien hän ja he sijasta verbin kolmannen persoonan yksikkömuodon käyttö ne-pronominin kanssa (puhekielessä ne lähtee, kirjakielessä he lähtevät) i:n puuttuminen joidenkin sanojen lopusta (yks, putos) tai sanojen keskeltä sellaisissa sanoissa, joissa kirjakielessä on i-loppuinen diftongi (puhekielessä keltanen, millanen, kirjakielessä puolestaan keltainen, millainen)
Lisäksi on joukko muita puhekielen piirteitä, jotka ovat tuttuja kaikkialla Suomessa, mutta joita kaikki eivät kuitenkaan käytä omassa puheessaan.
Lähteet
Luokka: Suomen kieli