Pekka Savinainen (ent. Pjotr Fjodorovitš Savinov; 16. tammikuuta 1895 Paatene, Karjalan tasavalta – 18. lokakuuta 1958 Nordmarks Gruvors Odalfält, Värmland, Ruotsi)Savinainen, Pekka, Sveriges Dödbok (8/2021) 1830–2020, Sveriges Släktforskarförbund, oli metsätyönjohtaja, Venäjän armeijan kapteeni, Suomen armeijan vääpeli, pitkäaikainen tiedustelija ja kaukopartiomies.
Perhetausta Pekka Savinainen (aiemmin Savinov) syntyi Paatenen maalaiskuntaan kuuluvassa Särkijärven kylässä. Hänen vanhempansa olivat Ivan ja Tatjana Savinov. Savinainen liittyi 18-vuotiaana Venäjän armeijaan ja osallistui I maailmansodan taisteluihin.Kortelainen 2015, 23-28 Irja Kortelaisen mukaan hän saavutti Venäjän armeijassa kapteenin arvon.Kortelainen 2015, 26Einar Laidisen mukaan hän oli aliupseeri.
Ensimmäisen maailmansodan ja Vienan karjalaisten kansannousun jälkeen Suomeen Savinainen haavoittui tykistökeskityksessä. Toivuttuaan hän palasi Särkijärvelle ja avioitui Majan eli Maikin kanssa.Kortelainen 2015, 29-32Bolševikit vangitsivat hänen äitinsä, siskonsa ja veljensä, jotka lähetettiin Siperiaan. Nuorimman siskon onnistui paeta vankikuljetuksesta ja palata kotiseudulleen.Kortelainen 2015, 35-37 Itäkarjalaisten kansannousun jälkeen Savinainen pakeni Suomeen vaimoineen. Pola-tytärtä ei saatu mukaan. Venäläisen tulkinnan mukaan Savinainen siirtyi Suomeen laittomasti 1922.Elfvengren, Kosonen & Laidinen 2010,147-148 He asettuivat Lieksaan, missä Savinainen työskenteli Enso-Gutzeitin sahalla. Pauli syntyi vuonna 1922. Hänen lisäkseen perheeseen syntyi vielä viisi lasta.Kortelainen 2015, 44
Tiedustelijan pitkä ura Itsenäisen Suomen harjoittama tiedustelu ennen talvi- ja jatkosotaa kohdistui enimmäkseen Venäjään/Neuvostoliittoon ja perustui muiden tiedustelulajien ohella asiamiesten käyttöön sekä heidän kontakteihinsa tiedustelukohteissa. Tiedustelu-upseeri Toivo Salokorven sotien jälkeen esittämän selonteon mukaan asiamiehiä eli vakoilijoita oli lähetetty vuodesta 1918 lähtien.Porvali 2021, 11 Pekka Savinaisen tavoin tiedusteluorganisaatiossa toimivilla saattoi olla vuosikymmenien ura. Porvali 2021, 15 Esimerkiksi Jonne Aikomus oli itsenäistymisvuosien aktivisti ja Kustaa Loukola puolestaan jääkärivänrikki.
Venäläisten tietojen mukaan Savinainen toimi tiedustelun palveluksessa vuodesta 1933 lähtien. Hänen yksikkönsä oli yleisesikunnan tilastotoimiston eli U2:n alainen Kajaanin alatoimisto, myöhempi Osasto Marttina ja Erillinen pataljoona 4:n 3. komppania.Heiskanen 1988, 21Elfvengren, Kosonen & Laidinen 2010, 104 Tunnetuimpia Savinaisen tekemistä matkoista on Vienanmeren–Itämeren kanavalla (ns.Stalinin kanava) käynyt partio. Saksalaisten avuksi ennen jatkosodan syttymistä siviiliasuissa tehdystä vakoilu- ja tuhoamismatkasta on kirjoitettu myös kaunokirjallisia kuvauksia. Tätä matkaa lukuun ottamatta Pekka Savinainen teki ikänsä takia jatkosodassa enää lyhyitä matkoja ja enimmäkseen toimi kouluttajana ja asiantuntijana. Neuvostoliiton vastavakoilu arvioi hänen tehneen 20 vakoilumatkaa vuoteen 1941 mennessä.
Elämää Ruotsissa Sodan jälkeen monet tiedustelussa palvelleet kokivat tilanteensa uhatuksi kommunistijohtoiseksi muuttuneen valtiollisen poliisin ja jopa valvontakomission taholta ja siirtyivät ulkomaille. Pekka Savinaisen reitti johti keväällä 1945 Oulun, Kemin ja Tornion kautta Ruotsiin.Kortelainen 2015, 246-255 Sinne oli samalla kertaa siirtynyt myös hänen poikansa Pauli. Lyhyttä tehdastyöjaksoa lukuun ottamatta maatalous- ja metsätöillä itsensä elättänyt Pekka ei enää palannut Suomeen. Pekka Savinainen kuoli Filipstadin sairaalassa lokakuussa 1958. Hänet on haudattu Nordmarkin hautausmaalle.Kortelainen 2015, 266-270
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta Brantberg, Robert 2016.Marskin sissit Marttinen, Eero et al. 2004. Ampukaa arvojärjestyksessä! : osasto Marttinan jälkeenjääneet paperit Kortelainen, Irja 2004. Viimeinen partio Sahimaa, Jaakko 1994. Herätyshuuto rajalta
Luokka:Vienankarjalaiset Luokka:Suomalaiset sotilaat Luokka:Venäläiset sotilaat Luokka:Suomalaiset vakoojat Luokka:Vuonna 1895 syntyneet Luokka:Vuonna 1958 kuolleet