Tainaron (, ) oli antiikin aikainen kaupunki Lakoniassa Kreikassa. Se sijaitsi Tainaronin niemen kärjessä nykyisen Anatolikí Mánin kunnan alueella.

Maantiede

Tainaronin kaupunki sijaitsi sille nimen antaneella Tainaronin niemellä (nyk. Taínaro eli Matapás) Peloponnesoksen niemimaan ja samalla koko Manner-Kreikan eteläkärjessä. Tainaronin niemenkärki yhdistyy muuhun niemeen kannaksen välityksellä. Sen kummallekin puolelle muodostuu lahti, joista lännenpuoleinen tunnetaan nykyisin Marmárin lahtena ja idänpuoleinen nimellä Pórto Kágio (alun perin venetsialaisten Porto Quaglio). Niemen itärannikolla Pórto Kágion eteläpuolella on lisäksi kaksi muuta luonnonsatamalahtea, Vathý sekä Asómatos eli Kistérnes.

pienoiskuva|vasen|Tainaronin Poseidonin temppelin ja sen paikalle rakennetun kirkon rauniot. Pausaniaan mukaan Tainaronilla oli kaksi satamaa, joista toinen tunnettiin nimellä Akhilleuksen satama () ja toinen nimellä Psamathus (). Myös Pseudo-Skylaks mainitsee nämä satamat, ja sanoo niiden sijainneen toisiaan vastakkain. Strabon mainitsee vain jälkimmäisen sataman ja käyttää siitä nimeä Amathus ().Pausanias: Kreikan kuvaus 3.25.4; Strabon: Geografika VIII s. 373. Toinen satamista oli oletettavasti nykyisessä Pórto Kágion lahdessa ja toinen Vathýn lahdessa. W. M. Leake arveli aikanaan Pórto Kágiota Psamathukseksi ja Vathýa Akhilleuksen satamaksi, kun taas Morean tutkimusretken tehneiden ranskalaisten johtopäätös oli päinvastainen. Antiikin aikaisten lähteiden perusteella Psamathus vaikuttaa olleen merkittävämpi paikka ja Tainaronin kaupungin keskeisin asutuskeskus, ja näin vaikuttaisi sijainneen Pórto Kágiossa, joka on jäänteiden perusteella ollut historiassa aina merkittävämpi paikka.Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, ; vrt. Aiskhines: Kirjeet 1; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.5. s. 8. Jos Psamathus oli Pórto Kágiossa ja Pseudo-Skylaksin sanoma otetaan kirjaimellisesti, Akhilleuksen satama olisi tällöin ollut Marmárissa, ja näin asian tulkitsi Ernst Curtius. Marmárin lahti vaikuttaa kuitenkin huonolta merkittäväksi satamaksi.

pienoiskuva|vasen|Roomalaisen kylpylän rauniot ilmakuvassa. Tainaronin kaupungista ja niemen kärjestä luoteeseen, niemen länsirannikolla noin 40 stadioninmitan eli kahdeksan kilometrin päässä, sijaitsi roomalaisella kaudella Kainepolis (”Uusi kaupunki”) eli Tainaros, joka oli siis ikään kuin ”Uusi Tainaron”. Sitä ei tule sekoittaa alkuperäiseen Tainaronin kaupunkiin.

Historia

Kreikkalaisessa mytologiassa Tainaronin perustajana pidettiin heeros Tainarosta, joka oli eri myyttiversioissa joko Zeuksen tai Ikarioksen tai Elatoksen poika.Pausanias: Kreikan kuvaus 3.14.2; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, skolia Apollonios Rhodoslaisen Argonautikaan 1.102. Joskus Tainaronin nimi on johdettu foinikian kieleen, ja on sinällään mahdollista, että niemi olisi ollut foinikialaisten asemapaikkana varhaisempina aikoina. Tainaronin niemi tunnettiin mytologiassa Haadeen porttina. Herakleen kerrottiin raahanneen Kerberoksen Haadeesta maan päälle läheisestä luolassa.

Tainaronin kaupunki oli olemassa ainakin klassisella ja hellenistisellä kaudella. Kaupunki tunnettiin erityisesti sen Poseidonille omistetusta pyhäköstä. Ferekydeellä nimi Tainaron esiintyy paitsi niemen ja pyhäkön nimenä myös nimityksellä polis eli kaupunkivaltio, mutta tämä voi olla peräisin myöhemmästä skoliasta. Nykytutkimuksessa kaupunkia ei lueta varsinaisten kaupunkivaltioiden joukkoon. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Tainarios (), tosin tämä on peräisin hellenistiseltä kaudelta, ja saattaa jo viitata Kainepoliin asukkaaseen.

Tainaron oli merkittävä kulttipaikka spartalaisille ja erityisesti Lakonian perioikeille ja helooteille. Siellä vietettiin Poseidonille omistettua Tainaria-juhlaa. Paikalle tulleet pyhiinvaeltajat tunnettiin nimellä Tainaristai. Kaupungissa tiedetään myös järjestetyn palkkasoturimarkkinoita viimeistään 300-luvun eaa. lopulta lähtien.

Perinteisesti on katsottu Plutarkhoksen perusteella, että Tainaronissa olisi toiminut kuolleiden oraakkeli eli nekromanteion.Plutarkhos: Niistä, joita jumaluus rankaisee myöhemmin (De sera numinis vindicta) 17. Chelsea A. M. Gardner kuitenkin katsoo, ettei kirjallisen tai arkeologisen todistusaineiston tarkempi tutkimus anna minkäänlaista vahvistusta tällaisen oraakkelin olemassaolosta paikalla.

Rakennukset ja löydökset

Poseidonin temppeli pienoiskuva|Poseidonin temppelin paikalle rakennetun kirkon raunioita.

Tainaronissa oli Poseidonille omistettu pyhäkkö temppeleineen, joka oli osaksi kaiverrettu kallioon ja osaksi rakennettu karkeista kivistä. Temppeli sijaitsi nykyisin paikalla olevien Pyhien ruumiittomien (eli enkelten, Ágioi Asómatoi) kirkon raunioiden paikalla. Kirkossa oli käytetty temppelin osia, mutta temppelin pylväiden osia ei ole säilynyt. Kirkko suuntautuu poikkeuksellisesti kaakkoon kohti Asómatoksen eli Kistérnesin satamalahtea, ei kreikkalaisten kirkkojen tapaan itään, ja tämäkin periytyy todennäköisesti alkuperäisestä temppelistä. Sisällä temppelissä oli Poseidonin kulttikuva.Pausanias: Kreikan kuvaus 3.25.4.

Poseidon oli perinyt Tainaronin Heliokselta, sen aiemmalta jumalalta. Paikka toimi turvapaikkana rikoksia tehneille turvananojille. Spartan vuoden 464 eaa. maanjäristyksen uskottiin olleen Poseidonin kosto siitä, että spartalaiset veivät turvaa anoneita helootteja Tainaronin pyhäköstä.Thukydides: Peloponnesolaissota 1.128, 1.133; Pausanias: Kreikan kuvaus 3.25.4; Strabon: Geografika VIII s. 363; Euripides: Kyklooppi 292.

Lukuisista Poseidonille annetuista votivilahjoista tunnetuin oli delfiinillä ratsastavaa Arionia esittänyt pronssipatsas, joka oli tallella vielä Pausaniaan aikana.Herodotos: Historiateos 1.23–24; Pindaros: Pythia 4.77; Vergilius: Georgica 4.467, ”Taenariae fauces”; Lucanus: Pharsalia 9.36, ”Taenarus aperta umbris”. Ensimmäisenä temppelin ryöstivät aitolialaiset.Polybios: Historiai 9.34.

pienoiskuva|Roomalaisen kylpylän mosaiikkilattiaa. Haadeen portti

Luola, josta Herakleen uskottiin kiskoneen Kerberoksen maan pinnalle, sijaitsi pyhäkön lähellä. Antiikin lähteet ovat erimielisiä luolan tarkasta sijainnista. Strabon sijoitti sen temppelin lähelle, kun taas Pausanias katsoi temppelin itse olleen tehty kyseisestä luolasta.Pausanias: Kreikan kuvaus 3.25.4; Strabon: Geografika VIII s. 363. Nykyisin paikan katsotaan olleen luola, joka sijaitsee lahdenpohjukassa hieman temppelin paikasta koilliseen. Siitä ei kuitenkaan ole pääsyä maan alle, minkä huomion jo Pausaniaskin tekee.

Muut löydökset

Ympäristössä on lukuisia vesisäiliöiden ja muiden antiikin aikaisten rakennusten jäänteitä. Eräs rakennuksista on tunnistettu roomalaiseksi kylpyläksi. Sen lattiat oli koristeltu mosaiikeilla, joista on säilynyt osia.

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Anatolikí Máni Luokka:Antiikin Lakonian kaupungit Luokka:Arkeologiset kohteet Kreikassa