Hybridivaikuttaminen on valtion poliittiseen järjestelmään kohdistuvaa ulkovaltojen vihamielistä vaikuttamista.Hybridivaikuttaminen uudelleenmääriteltynä -seminaari 5.–6.3.2020. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 14.2.2022. Tavoitteena on aiheuttaa hämmennystä, hajaannusta ja turvattomuuden tunnetta käynnistämättä kuitenkaan avointa sotaa. Hybridivaikuttamisen keinojen hajanaisuus vaikeuttaa usein niihin vastaamista.
Hybridivaikuttamista tehdään mahdollisimman peitellysti, ja sitä toteuttamaan voidaan rekrytoida tapauskohtaisesti "keikkatyöläisiä". Tällaista toimintaa on usein vaikeampi ennakoida kuin eri maiden tiedustelupalvelujen toteuttamia operaatioita.
Hybridivaikuttamisessa pyritään hyödyntämään monella eri tavalla kohdemaan erilaisia haavoittuvuuksia. Keinovalikoimaan voivat kuulua esimerkiksi poliittiset, diplomaattiset, taloudelliset ja sotilaalliset keinot sekä informaatio- ja kybervaikuttaminen.Hybridivaikuttaminen. Erikoisalojen sanastojen TEPA-termipankki. Viitattu 14.2.2022.
Esimerkkejä hybrdivaikuttamisesta Eräs esimerkki hybridivaikuttamisesta on siirtolaisten, maahanmuuttajien ja pakolaisten ohjaileminen toisiin maihin. Esimerkiksi Valko-Venäjä on ohjannut siirtolaisia Latviaan. Vuonna 2023 kesäkuun alkuun mennessä Latvia torjui yli 3 700 maahantuloyritystä Valko-Venäjän vastaisella rajallaan. Rajanylitysyritykset olivat tapahtuneet satunnaisissa paikoissa metsissä, soilla ja joilla, eivät virallisissa rajanylityspisteissä. Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka on uhkaillut maahanmuuttajien ohjailulla muita maita. Hän avasi uuden epävirallisen kulkureitin EU:hun keväällä vuonna 2021. Latvian raja ei ole sen jälkeen enää palannut ennalleen, ja siksi maassa on ollut hätätila. Aluksi Latviaan pyrkijöiden lähtömaa oli pääosin Irak, mutta nyt lähtömaihin kuuluvat myös Iran, Afganistan, Syyria ja Intia. Valko-Venäjän viranomaiset kuljettavat Puolan rajalta käännytettyjä ihmisiä Latvian rajalle. Valko-Venäjän viranomaiset auttavat rikkomaan aitaa siellä, missä sitä on. Pahimmillaan he ovat tarjonneet myös ampuma-aseita siirtolaisille. Monet turvapaikanhakijat eivät halua anoa turvapaikkaa Latviasta, sillä he eivät halua jäädä Latviaan. Jos heidät rekisteröitäisiin Latviassa ja he myöhemmin anoisivat turvapaikkaa Saksasta, jonne he pyrkinevät, Saksa palauttaisi heidät Latviaan. Latvian vastaanottokeskuksista turvapaikanhakijat katoavat usein omille teilleen.
Katso myös Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus
Lähteet
Luokka:Turvallisuuspolitiikka