Arvo Armas Lindh (25. lokakuuta 1899 Kristiinankaupunki – 21. huhtikuuta 1966) oli suomalainen juristi ja Kokkolan kaupunginviskaali, joka oli mukana Lapuan liikkeen toiminnassa liikkeen rahastonhoitajana 1930-luvun alussa ja kuului Mäntsälän kapinajutun syytettyihin.Geni.com : Arvo Armas LindhFemtio år, Kotka Nyheter, 25.10.1949, nro 113, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Arvo Lindh pääsi ylioppilaaksi Kristiinankaupungin ruotsalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1918. Hän toimi kotikaupungissaan Kristiinankaupungissa poliisikomisariona vuodesta 1921 alkaen ja kaupunginvoutina, kruununkassanhoitajana ja satamavoutina 1923–1928. Vuonna 1928 hänet nimitettiin poliisikomisarioksi Kokkolaan ja vuonna 1930 hänestä tuli Kokkolan poliisimestari.
Lindh vapautettiin poliisimestarin toimesta syyskuussa 1930 hänen ja Vaasan läänin maaherran välisten erimielisyyksien vuoksi. Lindh ei ollut pidättänyt Kokkolassa oleskellutta Lapuan liikkeen kyydityksiin osallistunutta Kosti-Paavo Eerolaista.Kokkolan poliisilaitos, Kokkola, 02.10.1930, nro 113, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Lindh jatkoi kuitenkin Kokkolan kaupunginviskaalin virassa ja oli samalla Lapuan liikkeen Aktivisti-lehden ruotsinkielisen version toimitussihteerinä. Arvostelua herätti se, että Lindh toimi virallisena syyttäjänä Aktivisti-lehteä vastaan nostetussa painokannejutussa, jossa vastaajana oli Aktivistin päätoimittaja Vihtori Kosola. Jutun syyttäjä vaihdettiin ja Lindh joutui antamaan selvityksen asiasta oikeuskanslerille.Ilveilyä oikeudenhoidon alalla, Helsingin Sanomat, 28.01.1931, nro 27, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot"Ilveilyä oikeuden hoidon alalla", Suomen Sosialidemokraatti, 28.01.1931, nro 27, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistotAktivistin painokannejutussa on yleistä syyttäjää vaihdettu, Pohjolan Sanomat, 04.02.1931, nro 27, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Lindh vangittiin 13. toukokuuta 1931 epäiltynä osallisuudesta toimittaja Urho J. Kivisen kyyditykseen. Kivinen oli entinen Aktivisti–lehden toimittaja, joka oli kyyditetty Somerolta Hämeenlinnan kautta Lapualle toukokuun alkupuolella 1931. Hän oli Turun Sanomat -lehdessä paljastanut Vihtori Kosolan talossa kuulemiaan Lapuan liikkeen johdon salaisia suunnitelmia.Risto Rytilahti : Lapualaiset –keitä he olivat ja mitä he tekivät? Hämeenlinnan seudun Lapuan liike 1929–1932. Suomen historian pro gradu –tutkielma, Tampereen yliopisto Historiatieteen laitos 2007, sivut 83-84Kokkolan kaupunginviskaali vangittiin tänä aamuna Kivisen kyyditykseen syylliseksi epäiltynä, Häme, 13.05.1931, nro 52, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Päästyään vapaaksi Lindh erosi kesäkuussa 1931 kaupunginviskaalin virasta. Hänet määrättiin pidätettävksi Mäntsälän kapinan jälkeen.Lindh pidätettäväksi, Kokkola, 10.03.1932, nro 28, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Lindh oli liikkunut syyskesällä 1931 Keski-Suomessa yhdessä Minna Craucherin kanssa keräämässä varoja Lapuan liikkeelle. Muutamia päivia ennen Craucherin murhaa Lindh oli käynyt Craucherin luona ja uhannut häntä kahden tunnin ajan revolverilla, kunnes Craucher oli antanut eräitä lupauksia. Murhan jälkeen Lindh saapui Helsinkiin ja pystyi kuulusteluissa osoittamaan olleensa Riihimäellä murhan tapahtuma-aikana. Hänet kuitenkin pidätettiin, koska hän oli etsintäkuulutettuna Mäntsälän kapinaan liittyneiden asioiden vuoksi.Huomiotaherättävä kostomurha. Lapuanliikkeen ent. rahastaja Minna Craucher murhattu, Helsingin Sanomat, 12.03.1932, nro 71, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistotMinna Craucherin murhajuttu, Helsingin Sanomat, 14.03.1932, nro 73, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Lindh oli yhtenä vastaajana Mäntsälän kapinan johtajia vastaan kesällä 1932 käynnistetyssä oikeusjutussa.Kapinajutun käsittely alkanut Turussa, Helsingin Sanomat, 27.07.1932, nro 200, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Lindh kertoi matkustaneensa Mäntsälään ja Riihimäelle Lapuan Päiväkäsky -lehden reportterin ominaisuudessa. Hän myönsi tavanneensa tällöin Kosolan ja Walleniuksen mutta kiisti osallistuneensa kapinajohdon neuvotteluihin. Lindh kiisti kirjoittaneensa kapinallisten liikekannallepanokäskyn mutta myönsi kirjoittaneensa presidentti P. E. Svinhufvudille lähetetyn sähkösanoman kertoen kuitenkin olleensa tällöin humalassa ja väsynyt.Viskaali Lindhin kuulustelu, Karjalainen, 28.07.1932, nro 82, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Marraskuussa 1932 Turun hovioikeus vapautti Lindhin Mäntsälän kapinaan liittyneistä syytteistä.Mäntsälän jutun tuomio annettu, Kokkola, 22.11.1932, nro 133, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Korkein oikeus vahvisti Lindhin ja eräiden muiden henkilöiden vapautuspäätöksen huhtikuussa 1934.Mäntsälän jutun lopputuomio, Karjala, 14.04.1934, nro 99, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Lindh suoritti 1936 ylemmän oikeustutkinnon ja sai varatuomarin arvon 1943. Hänellä oli vuodesta 1936 alkaen asianajotoimisto Loviisassa. Lindh toimi myös loviisalaisen Ragnar Nordströmin laivanvarustamon lakimiehenä vuodesta 1938 alkaen. Lindh oli Loviisan työvoimalautakunnan puheenjohtajana 1941–1947. Hän kuului Lovisa Ångfartygs Ab:n ja Lovisa Rävfarm Ab:n hallituksiin ja oli Degerby Rusthållin hallituksen puheenjohtaja.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset poliisit Luokka:Suomalaiset juristit Luokka:Lapuan liikkeessä vaikuttaneet henkilöt Luokka:Vuonna 1899 syntyneet Luokka:Vuonna 1966 kuolleet