Erich Johann Albert Raeder (24. huhtikuuta 1876 – 6. marraskuuta 1960) oli natsi-Saksan laivaston komentaja toisessa maailmansodassa. Hän oli Saksan merivoimien komentaja vuosina 1928–1943 (, joka oli viran nimi vuodesta 1935). Raeder ylennettiin suuramiraaliksi huhtikuussa 1939. Samana vuonna hän sai tekniikan kunniatohtorin arvon.
Toinen maailmansota Lokakuussa 1939 Raeder alkoi puhua Norjan miehittämisen puolesta ja suositteli Adolf Hitlerille operaation suunnittelemista. Raederin mukaan Norjan satamat tuli saada Saksan laivaston käyttöön, jotta Saksa saisi pohjoiseen sukellusvenetukikohtia ja voisi haastaa brittien meriherruuden Pohjanmerellä. Skandinavia alettiin myös nähdä vaarallisena selustana Saksalle, erityisesti silloin, kun länsiliittoutuneet suunnittelivat sinne maihinnousua siirtääkseen joukkoja Suomen tueksi talvisotaan. Operaatiosuunnittelu alkoi tammikuussa 1940. Vaikka maihinnousua ei toteutettu ja talvisota päättyi maaliskuussa 1940, Raeder kannatti edelleen Norjan miehittämistä. Hän sai tehtäväkseen suunnitella laivaston osuuden hyökkäyksessä, joka sai koodinimen operaatio Weserübung. Hyökkäyksen käynnistämä taistelu Norjasta käytiin huhti–kesäkuussa 1940, ja se varmisti Saksan sotateollisuudelle elintärkeän rautamalmituonnin Pohjois-Ruotsista. Raeder kannatti myös Islannin miehittämistä, mutta operaatiota Saksa ei pannut täytäntöön.
Raederin seuraava suunnittelutyö oli maihinnousu Britanniaan, joka Raederin mielestä oli Saksan laivastolle mahdoton tehtävä. Taistelu Britanniasta päättyi Saksan tappioon lokakuuhun 1940 mennessä.
Raeder erosi virastaan 30. tammikuuta 1943 Hitlerin syytettyä häntä epäonnistumisista, erityisesti joulukuun 1942 liittoutuneiden Murmanskin-saattueen paosta. Hitler yritti lepytellä häntä, mutta suuramiraali ilmoitti, että hänen arvovaltansa oli tuhottu pelkuruussyytteellä. Hitler pyysi nimeämään kaksi seuraajaehdokasta. Raeder valitsi ehdolle kenraaliamiraali Rolf Carlsin, jota pidettiin tuolloin hänen ”kruununprinssinään” eli varmimpana seuraajanaan sekä sukellusvenelaivaston komentajan Karl Dönitzin. Hitler teki päätöksen Dönitzin eduksi, koska tämän miehet ja alukset olivat Hitlerin mielestä saaneet aikaan parempia tuloksia kuin pintalaivasto.
Raeder tuomittiin Nürnbergissä elinkautiseen vankeuteen, josta hänet kuitenkin vapautettiin vuonna 1955 hänen heikon terveytensä vuoksi.
Kuvia thumb|150px|Erich Raeder vuonna 1928.thumb|150px|Suuramiraali Raeder ja Hitler vuonna 1943.thumb|150px|Raeder Nürnbergin oikeudenkäynneissä 1945-46, takarivissä toinen vasemmalta.thumb|150px|Raeder vaimonsa kanssa vuonna 1955.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Saksalaiset toisen maailmansodan sotilaat Luokka:Kriegsmarinen amiraalit Luokka:Sotarikoksista vankeuteen tuomitut Luokka:Saksalaiset elinkautisvangit Luokka:Vuonna 1876 syntyneet Luokka:Vuonna 1960 kuolleet