Filetas Koslainen (, ; 300/200-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija ja grammaatikko, joka oli kotoisin Kosilta.Strabon: Geografika XIV s. 657.

Elämä

Filetas oli Telefoksen poika ja kotoisin Kosin saarelta. Hän toimi aleksandrialaisen koulukunnan varhaisvuosina aikana, jolloin monet tutkijat sekä harjoittivat innokasta aiemman kirjallisuuden tutkimusta että kirjoittivat omaa runoutta. Sudan mukaan Filetas eli Filippos II:n ja Aleksanteri Suuren aikana, mutta tämä ilmaisu on löyhä ja epätarkka. Hänen nuoruutensa on voinut olla mainittujen kuninkaiden aikaa, mutta hänen kirjallinen toimintansa huippu sijoittui hellenistisen kauden alkuun Ptolemaios I:n ajalle. Tämä otti Filetaan poikansa Ptolemaios II:n opettajaksi. Filetaan kuolema on joskus ajoitettu noin vuoteen 290 eaa., mutta se on saattanut sijoittua hieman myöhemmäksi, sillä Eusebios Kesarealainen sanoo hänen olleen vuoteen 272 eaa. sijoittamansa Aratoksen aikalainen. Joka tapauksessa on selvää, että Filetas oli Hermesianaksin aikalainen, sillä tämä oli hänen ystäviään, ja myös Aleksanteri Aitolialaisen aikalainen. Filetas oli Theokritoksen ja Zenodotos Efesoslaisen opettaja jos ei muodollisesti niin ainakin esimerkillään ja vaikutuksellaan. Theokritos mainitsee hänet suoraan esikuvanaan, jota hän pyrki jäljittelemään.Theokritos: Idyllit 7.39 ja skolia.

Filetas vaikuttaa kärsineen ruumiillisesta heikkoudesta. Hän oli huomattavan laiha, ja joutui siksi komediakirjailijoiden pilkan kohteeksi. Nämä esittävät hänet pitämässä lyijypohjaisia kenkiä, jotta hän ei lentäisi pois tuulen mukana. Aelianus otti tämän kirjaimellisesti ja ihmetteli, että jos hän kerran oli liian heikko seisomaan tuulessa, kuinka hän jaksoi raahata lyijypohjaisia kenkiä jaloissaan.Plutarkhos: Pitääkö vanhan miehen osallistua politiikkaan (An seni respublica gerenda sit) 15, s. 791e; Athenaios: Deipnosofistai XII s. 552b; Aelianus: Varia historia 9.14, 10.6. Lopulta Filetaan kerrotaan kuolleen murtuneena työkuormansa alle; kuolinsyy kuvataan seuraavassa epigrammissa:Athenaios: Deipnosofistai IX s. 401e (kreik.) (engl. käännös).

Hermesianaks kertoo, että koslaiset pystyttivät Filetaan kunniaksi pronssipatsaan, hänen osoitettuaan koko elämänsä kiintymystä kotisaareensa runoissaan.Hermesianaks, teoksessa Athenaios: Deipnosofistai XIII s. 598f.

Teokset Elegia- ja heksametrirunous

Filetas kirjoitti pääasiassa elegiarunoutta. Tällä alalla hänet arvioitiin antiikin aikana parhaaksi heti Kallimakhoksen jälkeen. Kallimakhoksesta ja muusta aleksandrialaisten kriitikoiden koulukunnasta hänet erotti vähempi opillinen pedanttisuus.Quintilianus: Puhujan kasvatus 10.1.58; Proklos: Khrestomatheia 6 s. 379, ed. Gaisf. Filetas ja Kallimakhos muodostivat tärkeimmän mallin roomalaiselle elegiarunoudelle. Propertius sanoo, että hän jäljitteli mieluummin Filetasta kuin Kallimakhosta.Propertius: Elegiat 2.34.31, 3.1.1, 3.51, 9.43, 4.6.2 ; Ovidius: Rakastamisen taito 3.329, Rakkauden parannuskeinot 759; Statius: Silvae 1.2.252.

pienoiskuva|upright=0.56|Papyruskatkelma, jossa korostettuna lainaus Filetaalta. Oksyrhynkhoksen papyrukset (POxy) XX, 2260, sarake i. Filetaan elegioiden pääaiheena oli rakkaus. Suuri osa niistä ylistää hänen rakastajatartaan Bittistä, jonka nimi esiintyy latinankielisillä kirjailijoilla muodossa Battis tai Batto; kreikaksi esiintyy joskus myös muoto Bitto.Ovidius: Tristia 1.6.1, Kirjeitä Mustaltamereltä (Epistulae ex Ponto) 3.1.57; Propertius: Elegiat 2.34, 31. On todennäköistä, että Filetas kirjoitti kokonaisen runokokoelman Bittiksen ylistykseksi, ja tämä on sama kokoelma, jonka Johannes Stobaios tunsi nimellä Paignia (, ”Leikillinen”, ”Kepeä” tms.). Voidaan olettaa, että myös Stobaioksen lainaamat sekä Sudan mainitsemat Filetaan epigrammit olivat lähtöisin tästä kokoelmasta, vaikkakaan tästä ei ole täyttä varmuutta.

Stobaios lainaa myös kahta muuta Filetaan runoa, nimiltään Demeter () ja Hermes (). Niiden aiheet olivat mytologisia. Demeter oli Stobaioksen lainaaman kolmen katkelman perusteella kirjoitettu elegiamitassa, ja sen aiheena oli Demeterin valitus hänen menetettyään tyttärensä Persefonen.Johannes Stobaios: Florilegium 104.11, 124.26. Hermeen alkuperäisestä nimestä ei ole täyttä varmuutta, eikä myöskään sen runomittaa tunneta. Stobaios lainaa runoa kolme kertaa, kerran kolmea säettä,Johannes Stobaios: Florilegium 104.12. toisen kerran samoin kolmeaJohannes Stobaios: Eclogues 5.4. ja kolmannen kerran kahta säettä,Johannes Stobaios: Florilegium 118.3. jotka kaikki ovat heksametrissä. Strabon sen sijaan lainaa elegistä distikhonia Filetaan runosta en Hermeneia (), minkä useimmat kriitikot ovat tulkinneet virheelliseksi muodoksi nimestä en Hermē () tai en Hermē elegeia (). Erään ehdotuksen mukaan Hermes olisi ollut kokonaan heksametrimuodossa, ja Strabonin lainaama runo olisi joku kokonaan muu runo, jonka alkuperäisestä nimestä ei saa selvää. Hermeen aihe tulee ilmi Partheniokselta, joka antaa siitä tiivistelmän.Parthenios: Rakkauden suruista (Erōtika pathēmata) 2. Se kertoi Odysseuksen rakkausseikkailusta Polymelen kanssa Aioloksen saarella. Eustathioksen perusteella Filetaan nimiin on laitettu myös runo Naksiaka (), mutta sen kirjoittajan oikeaksi nimeksi on osoitettu Filteas, ei Filetas.Eustathios: Ad Hom. s. 1885. 51.

Muu runous

Filetaalta on säilynyt myös sellaisia runojen katkelmia, joiden alkuperäistä paikkaa ei tunneta. Näihin lukeutuu joitakin jambisäkeitä, jotka on laitettu virheellisesti hänen nimiinsä, kun myöhemmät lähteet ovat sekoittaneet Fil- alkuisia nimiä toisiinsa. Filetaan on samoin virheellisesti katsottu kirjoittaneen bukolista runoutta sillä perustella, että Theokritos kehuu hänen runojaan kauniiksi, ja myös Moskhos mainitsee hänet.Moskhos: Idyllit 3.94.

Muut teokset

Runojen lisäksi Filetas kirjoitti proosamuodossa grammatiikasta ja tekstikritiikistä. Hän oli yksi Homeroksen kommentaattoreista, ja vaikuttaa käsitelleen tätä varsin vapaamuotoisesti sekä kritiikissään että eksegetiikassaan. Tässä hänen oppilaansa Zenodotos seurasi häntä. Aristarkhos Samothrakelainen kirjoitti teoksen Filetasta vastaan.Schol. Venet. ad Il. 2.111

Filetaan merkittävin grammatiikan alan teos oli kuitenkin teos, jota Athenaios lainaa usein nimellä Atakta (), ja josta esiintyy myös nimityksiä Ataktoi glōssai ()Skolia Apollonios Rhodoslaisen Argonautikaan 4.989. tai vain Glōssai ().Etymologicum Magnum s. 330. 39. Teoksen merkittävyys jo syntyessään tulee ilmi siitäkin, että komediakirjailija Straton laittaa yhden henkilöhahmoistaan viittaamaan siihen,Athenaios: Deipnosofistai IX s. 383. sekä siitä, että siihen viittaavat myös Hermesianaks sekä Krates Malloslainen epigrammissaan Euforionista.Anthologia Palatina 9.318. Teoksesta ei ole säilynyt muuta kuin hajanaisia sananselityksiä, joista käy ilmi, että Filetas käsitteli muun muassa sanojen erilaisia muotoja eri murteissa. On mahdollista, että teos oli kokoelma, joka piti sisällään kaikki Filetaan grammatiikan alan kirjoitukset, mukaan lukien kirjoitukset Homeroksesta.

Lähteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Luokka:Antiikin kreikkalaiset elegiarunoilijat Luokka:Antiikin kreikkalaiset grammaatikot