Ratsuväkiprikaati oli Suomen ratsuväen joukko-osasto, joka perustettiin Lappeenrannassa vuonna 1921 ja komentajaksi siirtyi eversti Georg Londén (kenr.maj.vsta 1923) KRjR:stä. Sen alaisuuteen kuuluivat Uudenmaan rakuunarykmentti ja Hämeen ratsurykmentti.
Talvisodan Ratsuväkiprikaati jalkautettiin hiihtojoukoksi 5. helmikuuta 1940. Jatkosodassa Ratsuväkiprikaati toimi Äänislinnasta käsin kevyen jalkaväen tavoin. Se muistetaan erityisesti Ilomantsin torjuntataisteluista heinä–elokuun vaihteesta 1944.
Ratsuväkiprikaatin komentaja oli 12.4.1927–10.2.1940 kenraalimajuri Georg Palmroth.
Erillinen pataljoona 7 alistettiin talvisodassa Ratsuväkiprikaatille.
Pataljoonan komentaja jääkärimajuri Heikki Saure 1.komppania luutnantti evp. Torsti Kääriö 2.komppania Luutnantti Jorma Hämäläinen 3.komppania jääkärikapteeni Väinö Kallio krh. komppania res. luutnantti Pentti Pimiä Konekiväärikomppania reservi-insinööriluutnantti Mikael (miikka) Tiusanen 1. Erill. konekivääriosasto jääkärikapteeni Martti Räisänen
Lähteet Eino Pohjamo - Verinen tanner
Viitteet
Luokka:Prikaatit Luokka:Suomalaiset sotilasyksiköt toisessa maailmansodassa