Klaus Korhonen (s. 1961) on suurlähettiläs Suomen ulkoministeriössä Helsingissä. Hänet valittiin Ulkopoliittisen instituutin (FIIA) hallituksen puheenjohtajaksi helmikuussa 2024.
Ura Korhonen toimi Suomen Nato-edustuston päällikkönä Brysselissä 2019-2023. Hänen kaudellaan Suomi teki päätöksen liittyä Natoon, ja Korhonen toimitti jäsenhakemuksen pääsihteeri Jens Stoltenbergille 18. toukokuuta 2022. Suomen astuttua liittokunnan jäseneksi 4. huhtikuuta 2023 hänestä tuli maan ensimmäisen Pysyvä edustaja Natossa Brysselin kautensa loppuun asti 31. elokuuta 2023.
Hän oli kansainvälisen asekauppasopimuksen (Arms Trade Treaty, ATT) puheenjohtaja 2016-2017.
Korhonen on palvellut Suomen suurlähettiläänä Alankomaissa ja samalla Pysyvänä edustajana Kemiallisen aseen kieltosopimusjärjestössä OPCW:ssä 2009-2013 sekä edustustoissa Moskovassa 1988-1991 ja Genevessä 1991-1996.
Helsingissä ulkoministeriössä hän on työskennellyt mm. asevalvontasuurlähettiläänä 2013-2018, itäosaston apulaisosastopäällikkönä 2006-2009 sekä suunnittelu- ja tutkimusyksikön päällikkönä 2001-2004.
Asevalvotasuurlähettiläänä hän toimi Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana ydinsulkusopimuksen (NPT) tarkastelukonferenssissa New Yorkissa 2015, Suomen Sherpana ydinturvahuippukokouksissa (NSS) Haagissa 2014 ja Washingtonissa 2016. Korhonen oli Ydinterrorismin torjuntaa koskevan globaalialoitteen (GICNT) yleiskokouksen puheenjohtaja Helsingissä 2015 ja valmistelujen koordinaattori.
Korhonen valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1986. Hän tuli Suomen ulkoministeriön palvelukseen vuonna 1987.
Korhoselle on myönnetty Suomen leijonan komentajamerkki 2020 ja Sotilasansiomitali 2004. Hän on sotilasarvoltaan reservin kapteeni.oikea|pienoiskuva|Korhonen jättää Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen Naton pääsihteeri Stoltenbergille Brysselissä. Taustalla Ruotsin Nato-suurlähettiläs Axel Wernhoff. Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomen suurlähettiläät Luokka:Vuonna 1961 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt