Andri H’vylja, , oikea nimi luultavasti Olinter, , (19. elokuuta 1898 Rynhatš, Hotyn piiri, Bessarabian kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 1938) oli ukrainalainen kommunistijohtaja, toimittaja, virallinen kirjallisuuskriitikko ja juutalainen. H’vylja oli 1936–1937 Ukrainan tiedeakatemian ukrainalaisen folkloren instituutin pääjohtaja ja toimitti sen julkaisua Ukrajinskyi folklor. Hän oli borotbisti-kommunisti mutta liittyi 1918 Ukrainan kommunistiseen puolueeseen (KP(B)U).
H’vylja johti keskuskomitean lehdistöosastoa 1926–1928 ja kulttuuripropagandaosastoa 1928–1933. Hänet nimitettiin 1933 Ukrainan apulaisopetuskomissaariksi. H’vylja vastusti suuntausta, jota hän piti ukrainalaisena nationalismina. Hän hyökkäsi kirjoituksissaan ukrainalaisia kulttuurijärjestöjä vastaan, esimerkiksi Vaplitea ja Berezil-teatteria, ja merkittäviä ukrainalaisia kulttuurihahmoja ja politiikan toimijoita vastaan, kuten Mykola H’vylovyitä, Les Kurbasia, Oleksandr Šumskyita ja Mykola Skrypnykiä. Hän oli vastuussa lukemattomien 1930-luvun ukrainalaisten kulttuurin parissa toimineiden henkilöiden kuolemasta. Hän oli virallisen kirjailijaliiton VUSPP:n perustajia.
H’vylja kirjoitti ukrainalaisesta nationalismista artikkelien lisäksi myös kirjoja ja lehtisiä. Mykola Skrypnykin tehtyä itsemurhan 1933 H’vylja julkaisi kirjoituskokoelman Znyštšyty korinnja ukrajinskoho natsionalizmu na movnomu fronti (1933, ”Ukrainalaisen nationalismin juuriminen kielestä”) ja hyökkäsi Skrypnykin hyväksymiä oikeinkirjoitusmuutoksia vastaan. H’vyljan johdolla otettiin toukokuussa 1933 käyttöön uudet kirjoitussäännöt.
H’vylja kuului aluksi vasemmistolaiseen Sosialistiseen vallankumouspuolueeseen (UPSR) ja myöhemmin borotbisteihin mutta liittyi sitten bolševikkipuolueeseen ja palveli sitä tunnollisesti. Hänet tunnettiin tarmokkaana kansallismielisyyden arvostelijana 1920-1930-luvulla Panas Ljubtšenkon ohella. Elokuun alussa 1937 Ukrainan sisäministeri Izrail Leplevskyi informoi Stalinia, että oli paljastettu neuvostovastainen kansallismielinen järjestö, jonka jäseniä olivat väitteiden mukaan muun muassa Ljubtšenko, H’vylja, Vasyl Porajko, Teodosi Taran, Oleksa Trylisky, J. Voitsehivsky.Visti VUTsVKin pääkirjoituksessa syyskuussa 1937 heidät kuitenkin leimattiin fasistisiksi vakoilijoiksi. Ljubtšenko teki 1937 itsemurhan. H’vylja katosi saman vuoden puhdistuksissa. Toisten tietojen mukaan H’vylja pidätettiin 1937, ja hänet teloitettiin pian sen jälkeen.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Ukrainalaiset poliitikot Luokka:Tietokirjailijat Luokka:Vuonna 1898 syntyneet Luokka:Vuonna 1938 kuolleet