Ilkka Vilhelm Pirvola (12. syyskuuta 1937 Helsinki – 13. tammikuuta 2025 Vantaa)Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 23.2.2025, s. B 19. oli suomalainen taidehistoriasta väitellyt filosofian tohtori, diplomi-insinööri ja yritysjohtaja, joka sai energianeuvoksen arvonimen. Viitattu 13.6.2022.
Henkilöhistoria Pirvolan vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Lauri Vilhelm Pirvola ja kansakoulunopettaja Katri Virtaranta. Hänen puolisonsa vuodesta 1961 oli Raili Anja Anneli Nyqvist. Pirvola tuli ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta 1957 ja valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta 1963. Hän valmistui taidehistoriasta filosofian maisteriksi Turun yliopistossa 2007 ja väitteli siellä filosofian tohtoriksi 2016. Pirvola oli Kiinteistöliiton insinööritoimiston suunnitteluinsinööri 1962–1965, Terveysrakenne Oy Terakin apulaisjohtaja 1965–1968, Helsingin Ympäristön Sähkölaitoksen, vuodesta 1972 Vantaan Sähkölaitos Oy, kaukolämpöosaston osastopäällikkö ja osastonjohtaja 1968–1984 ja Helsingin kaupungin energialaitoksen, vuodesta 1995 Helsingin Energia, osastopäällikkö, osastonjohtaja 1984–1991 ja toimitusjohtaja 1991–2000. Pirvola oli myös Helsingin Seudun Lämpövoiman toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen 1992–2000 ja hänellä oli uransa aikana useita luottamus- ja asiantuntijatehtäviä. Energianeuvoksen arvonimen vuonna 1998 saanut Pirvola oli sotilasarvoltaan reservin yliluutnantti.
Pirvola on haudattu Kappelin hautausmaalle Espooseen.
Julkaisuja Lämpöurakoitsijamääräyksiä koskeva suositus, 1980 Raamit vai monumentti? Tutkielma voimalaitosten arkkitehtuurin kehityksestä suomalaisessa kaupunkiympäristössä, 2007, pro gradu -tutkielma Urbaania energiaa: Suvilahden, Hanasaaren A- ja Vuosaaren voimalaitokset osana helsinkiläistä kaupunkiympäristöä, 2016, väitöskirja
Lähteet
Luokka:Suomalaiset insinöörit Luokka:Suomalaiset yritysjohtajat Luokka:Suomalaiset taidehistorioitsijat Luokka:Vuonna 1937 syntyneet Luokka:Vuonna 2025 kuolleet