Välihuuto on lyhyt, äänekäs huomautus, jonka kansanedustaja voi esittää täysistunnossa toisen kansanedustajan pitämän puheenvuoron aikana.
Useimmiten välihuutelijat vastustavat kulloistakin puhujaa. Huudot ovat pilkallisia, ja niiden tarkoitus on kyseenalaistaa puhujan uskottavuus, mutta Mauri Pekkarisen mukaan ne eivät kohdistu henkilöön, vaan käsiteltävän asiaan. Ben Zyskowiczin mukaan välihuutajan tarkoitus on usein puheenpitäjän väitteiden kyseenalaistaminen, puhujan vanhoista synneistä muistuttaminen tai oman puolueen paremman ratkaisun esille tuominen. Jukka Gustafssonin mukaan huutaja tarjoaa keskusteluun oikaisun, täydennyksen tai lisämausteen. Toisinaan huutelemalla on yritetty saada puhuja hämmentymään. Professori Vesa Vareksen mukaan parhaimmillaan huutaja saa puhujan kiinni epäjohdonmukaisuudesta tai asiantuntemattomuudesta. Retoriikkakouluttaja Antti Mustakallion mukaan onnistunut välihuuto herättää pohtimaan tarkemmin, mitä puhuja sanoo.
Välihuudot ovat olennainen osa parlamentaarista puhetyyliä. Puhemies Anu Vehviläisen mukaan terävät välihuudot kuuluvat värikkääseen ja hyvään keskusteluun. Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitisen mukaan ne piristävät ja elävöittävät keskustelua ja ovat usein hienoja oivalluksia. Täysistunnon kaikki puheet kirjataan pöytäkirjoihin, myös välihuudot, mikäli keskustelua seuraava pöytäkirjasihteeri vain sattuu ne kuulemaan. Jo Suomen yksikamarisen eduskunnan ensimmäisen täysistunnon vuodelta 1907 peräisin olevaan pöytäkirjaan on kirjattu kannustavia välihuutoja.
Yleensä välihuutelijat eivät saa aikaan näkyviä reaktioita keskeyttämässään puhujassa. Välihuutajien esittämät kysymykset jäävät vaille vastausta ja hallituksen esitykset menevät läpi huudoista huolimatta. Välihuutelun sijaan nykyajan kansanedustajat keskittyvätkin heittelemään nokkeluuksiaan mieluummin sosiaalisessa mediassa.
Tutkijoiden laskelman mukaan enemmistö kansanedustajista esittää välihuutoja, mutta kymmenen aktiivisinta huutelijaa esitti niistä liki puolet. Kokeneimmat kansanedustajat tekevät enemmän välihuutoja. Naiset tekevät niitä harvoin. Välihuutojen alalla on kunnostautunut esimerkiksi Ben Zyskowicz, joka on eduskunnan historian toiseksi ahkerin välihuutelija. Ahkeria ovat olleet myös Timo Soini, Mauri Pekkarinen, Timo Heinonen ja Paavo Arhinmäki. Opposition edustajat huutelevat useammin kuin hallituksen edustajat. Opposition edustajat huutelevat hallituspuolueiden edustajille ja hallituspuolueiden edustajat opposition edustajille, mutta hallituspuolueiden edustajat huutelevat myös toisten hallituspuolueiden edustajille.
Esimerkkejä:
"Kuulostaa selittelyltä!" –Ben Zyskowicz 14.2.2018 "Kokoomuksella on ollut pikkusen hassuttelua viime aikoina!" –Paavo Arhinmäki 11.2.2020 "Edustajan korvat heiluu jo!" –Jukka Gustafsson 8.10.2019 "Hui kamala!" –Sanna Antikainen 16.5.2022 "Höpsis!" –Timo Heinonen 28.5.2020 "Höpsis höpsis!" –Ben Zyskowicz 25.5.2020 "Seli seli!" –Antti Lindtman 10.6.2020 "Hohhoijaa!" –Silvia Modig 14.10.2014 Täysistunnon pöytäkirja 97/2014 vp. 14. lokakuuta 2014 https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=puh+97/2014+vp+2+81+81 "Valehtelija!" –tuntemattoman puhujan välihuuto pääministeri Anneli Jäätteenmäelle 8. kesäkuuta 2003
Lähteet
Aiheesta muualla
https://twitter.com/valihuutobot Twitter-botti julkaisee esimerkkejä välihuudoista
Luokka:Eduskunta