Hedvig Maria Tirkkonen (o.s. Enegrén, 19. joulukuuta 1842 Tyrvää – 2. tammikuuta 1919 Tampere) oli suomalainen kauppias, joka kuului tamperelaisen liike-elämän merkkihenkilöihin.Aamulehti 1919a; 1919b; Rasila 1999. Hän rakennutti Tampereelle valtakunnallisesti merkittävän Tirkkosen talon.Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 50.
Maria Tirkkonen ja hänen aviopuolisonsa Johan (Juhana) Tirkkonen ryhtyivät kangastavaran tukkukauppiaiksi vuonna 1869.Rasila 1984, s. 341; Rasila 1999. Aloittaessaan liiketoiminnan he olivat vähävaraisia kulkukauppiaita, jotka kiersivät hevoskuormineen Hämeen ja Savon maaseutua. Parin vuoden jälkeen heillä oli varaa hankkia vakinainen myyntikoju Tampereen Raatihuoneen paikalla sijainneista niin sanotuista salonkipuodeista. Vuonna 1875 he siirsivät kauppapuotinsa Kauppakadun ja Kuninkaankadun kulmassa sijainneisiin vuokratiloihin, kauppias Orellin puutaloon. Tirkkoset ostivat talon ja tontin itselleen vuonna 1884.Aamulehti 1912; Näkki & Hakkarainen 2016, s. 7, 12; Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 50.
Tirkkosen pariskunta nousi sitkeällä työnteollaan Tampereen varakkaimpien kauppiaiden joukkoon.Kivinen 1982, s. 91; Rasila 1984, s. 574. Kun Juhana Tirkkonen kuoli vuonna 1892, Maria-leski jatkoi menestyksekästä kauppiasuraa yksin.Tampereen Sanomat 1919. Hän rakennutti vanhan puutalon paikalle uuden, uhkean liike- ja asuinrakennuksen. Lars Sonckin ja Birger Federleyn suunnittelema jugendtyylinen talo valmistui vuosina 1900–1901. Kyseessä oli oman aikansa moderni tavaratalo, jossa oli liiketiloja kahdessa kerroksessa.Kivinen 1982, s. 91–93; Mukala 1999; Rasila 1984, s. 341. Jonkin aikaa Tirkkosen kauppa oli koko Suomen suurin kangas- ja pukinemyymälä. Siellä työskenteli 36 liikeapulaista, ja asiakkaita palveltiin sekä suomeksi että ruotsiksi.Jutikkala 1979, s. 103; Korkki & Niemelä 1995, s. 40–41; Rasila 1984, s. 341.
Uuden liiketalon valmistuttua Maria ja Juhana Tirkkosen poika Nikolai siirtyi kangasmyymälän johtajaksi. Maria Tirkkonen alkoi puolestaan hoitaa erillistä lankaosastoa, joka toimi samassa rakennuksessa.Aamulehti 1912; Näkki & Hakkarainen 2016, s. 7. Hän lopetti kauppiaan työt vuonna 1913.
Liiketoimiensa ohella Maria Tirkkonen tunnettiin aktiivisena hyväntekeväisyyden harjoittajana.Aamulehti 1912; Tampereen Sanomat 1912. ”Hänen lämminhenkinen sydämensä uhkui aina rakkautta lähimmäisiinsä ja missä apua ja tukea tarvittiin siellä hän oli auttamassa”, kirjoitti Aamulehti Tirkkosen kuoleman jälkeen tammikuussa 1919.Aamulehti 1919b.
Maria ja Juhana Tirkkonen on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle.Kalevankankaan hautausmaakartta.
pienoiskuva|Maria Tirkkosen rakennuttama talo on suojeltu rakennussuojelulailla.Liuttunen 2018, s. 162.
Lähteet
Aamulehti 1895 = Maria Tirkkosen ilmoitus. Aamulehti 11.6.1895, s. 4. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 10.7.2022. Aamulehti 1898 = Uutisia Tampereelta ja lähiseud. Aamulehti 18.10.1898, s. 2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 10.7.2022. Aamulehti 1912 = 70 vuotta. Aamulehti 19.12.1912, s. 12. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 9.7.2022. Aamulehti 1919a = Hedvig Maria Tirkkosen kuolinilmoitus. Aamulehti 3.1.1919, s. 1. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 9.7.2022. Aamulehti 1919b = Maria Tirkkosen kuolinuutinen. Aamulehti 3.1.1919, s. 3. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 9.7.2022. Hautahaku.fi =
Kalevankankaan hautausmaakartta =
Tampereen Sanomat 1912 = Maria Tirkkonen. 70-vuotias. Tampereen Sanomat 19.12.1912, s. 2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 9.7.2022. Tampereen Sanomat 1919 = Maria Tirkkosen kuolinuutinen. Tampereen Sanomat 3.1.1919, s. 3. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 9.7.2022. Tampereen Uutiset 1905 = Pieniä uutisia. Tampereen Uutiset 7.6.1905, s. 3. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 10.7.2022.
Viitteet
Luokka:Suomalaiset kauppiaat Luokka:Vuonna 1842 syntyneet Luokka:Vuonna 1919 kuolleet