Unkarin historia

Unkarin historia alkaa antiikin ajalta, jolloin sen alueella oli kaksi Rooman valtakunnan provinssia, Pannonia ja Daakia. Rooma menetti Pannonian 300-luvun lopulla, minkä jälkeen sen valtasivat ensin germaaniheimot, sitten slaavit ja eri paimentolaiskansat. Kaarle Suuren johtamat frankit ottivat vuoden 800 tienoilla haltuunsa alueen länsiosan etelä- ja itäosien ollessa löyhästi Bysantin ja Bulgarian vallassa. Unkarilaisten kielelliset esi-isät saapuivat nykyisen Unkarin alueelle 800-luvun lopulla.

Unkarin valtion perustajana pidetään Tapani Pyhää, joka kruunattiin Unkarin ensimmäiseksi kuninkaaksi vuonna 1000. Hän loi maahan vahvan valtiojärjestelmän ja teki kristinuskosta valtionuskonnon. Tapanin kuoltua maa joutui valtataisteluiden riivaamaksi ja joutui melkein Saksan ja Bysantinkin valloittamaksi, kunnes vuonna 1077 valtaan noussut László I Pyhä palautti järjestyksen maahan. Tämän jälkeen Unkari pysyi itsenäisenä kuningaskuntana 1500-luvulle saakka, kunnes se joutui 150 vuodeksi osmanivallan alle. Tämän jälkeen maasta tuli osa suurta Habsburgien monarkiaa. Vuonna 1867 Habsburgien imperiumista muodostettiin Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia, jonka osana Unkarilla oli laaja itsehallinto. Maailmansotien välisenä aikana maa oli jälleen itsenäinen kuningaskunta, hallintojärjestelmältään varsin vanhoillinen. Maa päätyi yhteistyöhön Natsi-Saksan kanssa ja kuului toisen maailmansodan häviäjiin. Neuvostoliiton miehittämänä Unkarista muodostui Varsovan liittoon kuuluva kansandemokratia, Unkarin kansantasavalta. Länsimaiseen demokratiaan siirryttiin vuonna 1989. Vuodesta 1999 Unkari on kuulunut Natoon ja vuodesta 2004 Euroopan unioniin. Vuosina 2010–2026 pääministeri Viktor Orbánin johtaman Fidesz-puolueen hallinnassa Unkari ajautui kohti itsevaltaista hallintomuotoa ja törmäyskurssille Euroopan unionin kanssa. Kevään 2026 parlamenttivaaleissa Orbánin järjestelmä kaatui ja valtaan nousi Péter Magyarin johtama Tisza-puolue, joka lupasi palauttaa laillisuuden, demokratian ja Eurooppa-mielisen hallinnon.

Kansainvaellukset ja unkarilaisten maahantulo thumb|left|Unkarilaisten Unkariin tulon 1000-vuotismuistomerkki Budapestissä Antiikin aikana nykyisen Unkarin tienoilla oli kaksi Rooman provinssia, Pannonia ja Daakia. Rooma menetti Pannonian 300-luvun lopulla, minkä jälkeen sen valtasivat ensin germaaniheimot, sitten slaavit. Suurelle alangolle levittäytyi paimentolaiskansoja, kuten hunnit, bulgaarit ja avaarit. Avaarit hallitsivat Karpaattien altaan aluetta 500-luvulta 700-luvulle, kunnes Kaarle Suuren johtamat frankit voittivat heidät vuoden 800 tienoilla. Frankit ottivat haltuunsa alueen länsiosan, jonne syntyi slaavilaisten vasallien ruhtinaskuntia, kuten Kroatia ja Määri. Etelä- ja itäosat olivat löyhästi Bysantin ja Bulgarian vallassa.

Unkarilaiset elivät 800-luvulla vielä nykyisen Ukrainan lounaisosissa, mutta he oppivat tuntemaan tulevan kotimaansa sotaretkillä. Kun petsenegit hyökkäsivät unkarilaisten kimppuun, nämä ylittivät Karpaatit päällikköjensä Árpádin ja Kurszánin johdolla, todennäköisesti keväällä 895, ja ottivat valtaansa harvaan asutetun Suuren alangon. Kun Kurszán kuoli 904, Árpád pääsi yksin johtoasemaan. Unkarilaiset tuhosivat Määrin valtakunnan, voittivat Baijerin rajakreivin vuonna 907 ja valtasivat myös Transdanubian.Unkari. Maa, kansa, historia s. 32

Seuraavan puolen vuosisadan aikana unkarilaiset tulivat tunnetuksi ryöstöretkistään, jota he tekivät pitkin Länsi-Eurooppaa. He kärsivät kuitenkin ratkaisevan tappion Saksan kuninkaalle Otto I:lle vuonna 955, ja ryöstöretket lakkasivat vähitellen. Vuonna 973 ruhtinas Géza lähetti lähetystön keisari Otto II:n luo, ja seuraavana vuonna hän kääntyi perheineen kristinuskoon. Hänen poikaansa Vajkia, kastenimeltään Tapani (), pidetään Unkarin kuningaskunnan perustajana.Unkari. Maa, kansa, historia s. 34, 37

Unkarin valtion synty ja keskiaika

Vuosina 997–1038 hallinnut Tapani Pyhä I (István) kruunattiin Unkarin ensimmäiseksi kuninkaaksi legendan mukaan joulupäivänä vuonna 1000 yöllä.Stephen I Hungary: A Country Study. Library of Congress, 1989. Samaan aikaan valtion ensimmäiset rajat astuivat voimaan, pääkaupungiksi nimettiin Esztergom ja kristinusko tuli maan viralliseksi uskonnoksi. Uskonpuhdistuksia jatkettiin vielä pitkälle Pyhä Tapanin valtakauden aikana. Tapani loi vakaan ja vahvan valtiojärjestelmän frankkilaiseen malliin. Häntä pidetään Unkarin valtion perustajana. Italialaissyntyinen Pyhä Gellért (Gerardus) saapui maahan Tapani Pyhän käännyttäessä maata kristinuskoon. Gellért kirjoitti Unkarin ensimmäiset teologiset teokset, hänestä tuli piispa ja hän perusti katedraalin ja luostarin. Näiltä ajoilta on myös varhaisin säilynyt unkarinkielinen kirjoitus, vuonna 1055 Balaton-järven pohjoisrannalle perustetun luostarin perustuskirja. Kuningas Tapanin kuoltua maa joutui valtataisteluiden riivaamaksi ja joutui melkein Saksan ja Bysantinkin valloittamaksi, kunnes vuonna 1077 valtaan noussut László I Pyhä palautti järjestyksen maahan. Piispa Gellért julistettiin pyhimykseksi yhdessä kuningas Tapanin kanssa 20. elokuuta vuonna 1083 kuningas Lászlón aloitteesta. Nykyään elokuun 20. on Unkarin kansallinen juhlapäivä.

thumb|right|Sigismund Luxemburgilainen

Kuningas Andreas II oli yksi viidennen ristiretken johtavista hahmoista vuosina 1217–1218.Fifth crusade University of Michigan Vaikka itse ristiretki oli sotilaallisesti tappiollinen, ulkopoliittisesti se oli Unkarille ja kuninkaalle kannattava. 1200-luvun alussa Unkarin taloudellinen ja sisäpoliittinen tila kuitenkin heikkeni sen verran, että kuningas Andreas II joutui tekemään vuonna 1222 kultaisen bullan, joka määritteli aatelisten ja aatelittomien oikeudet. Oikeudet saivat kuitenkin pian väistyä, sillä mongolit (Unkarin historiankirjoituksessa perinteisesti: ”tataarit”) hyökkäsivät vuosien 1241–1242 aikana Unkariin. Kyliä ja kaupunkeja – niiden joukossa Buda ja Pest – joutui ryöstelyn ja tuhoamisen kohteeksi. Kuningas Béla IV itsekin joutui pakenemaan Muhin taistelusta ja piileskelemään jonkin aikaa, kunnes mongolien ylikaani Ögödei yllättäen kuoli ja Unkarissa sotatoimia johtanut Batu-kaani veti joukkonsa maasta palaten Mongoliaan. Kuningas Béla IV palasi Budaan ja ryhtyi elvyttämään runneltua maata.Politics and Society under Stephen's Successors Hungary: A Country Study. Library of Congress, 1989. Tällöin alettiin rakentaa laajaa, kivilinnoja käsittävää puolustusjärjestelmää Unkarin rajaseuduille, jotka nykyään suureksi osaksi kuuluvat Unkarin naapurimaihin. 1200-luvun toisella puoliskolla Budasta tehtiin valtakunnan pääkaupunki.

Árpád-dynastian sammuttua 1301 maan hallitsijaksi tuli Anjou-suvun Kaarle Robert, joka isoäitinsä, Napolin kuningatar Marian kautta oli myös Árpádien jälkeläinen.Renaissance and reformation Hungary: A Country Study. Library of Congress, 1989. Hän onnistui hillitsemään sisäpoliittiset ja taloudelliset kriisit. Häntä seurasi hänen poikansa Ludvig I Suuri, joka laajensi sotatoimillaan isänsä vakauttamaa Unkarin valtakuntaa. Ludvigin tyttären Marian puoliso Sigismund Luxemburgilainen noustuaan Unkarin kuninkaaksi onnistui myös saamaan Böömin ja myöhemmin Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtaistuimen. Hän yritti estää kirkon kahtiajakautumisen ja rauhoittaa Ranskan ja Englannin kuninkaiden välejä sekä kävi osittain onnistuneita puolustustaisteluita Unkarin rajoja uhkaavien osmanien kanssa.

thumb|left|Matias Corvinuksen muotokuva

1400-luvun puolivälissä jälleen uusiutuvien hallitsijakiistojen vuoksi valtionhoitajaksi nimetty ritari János Hunyadi löi armeijallaan Osmanien valtakunnan hyökkäyksen Nándorfehérvárin (nyk. Belgrad) taistelussa vuonna 1456. Hänen pojastaan Matias (Mátyás) Corvinuksesta tuli kuningas vuonna 1458, ja hänen aikanaan Unkari oli poliittisen ja kulttuurisen vaikutuksensa huipulla. Buda oli tällöin renessanssikulttuurin johtava keskus. Matiaksen hallituskaudella Unkariin kuului muun muassa Ala-Itävalta, Steiermark, Määri ja Sleesia.

Matiaksen aika on unkarilaisten historiallisessa muistissa myöhemmin kultautunut ja Matiaksesta, osin aiheettomastikin, tehty kansallisessa tarustossa oikeudenmukainen kuningas, jonka jälkeen maan olot alkoivat kurjistua. Syntyi sisäisiä kiistoja ja aatelisto alisti talonpoikia kovin ottein. Vuonna 1514 ristiretkeä varten kootut talonpoikaisjoukot György Dózsan johdolla nousivat kapinaan, mutta se kukistettiin.Reign of Ulaszlo II and Louis II Hungary: A Country Study. Library of Congress, 1989.

Osmanien valtakunta valmistautui uuteen sotaan. Vuoden 1526 Mohácsin taistelussa unkarilaiset kärsivät ankaran tappion. Nuori kuningas Ludvig II sai surmansa taistelun jälkeen, ja maa joutui sekasorron valtaan. Buda jätettiin täysin suojaamattomaksi, ja näin osmanit tekivät ryöstelyrynnäkön kaupunkiin. Kuningatar ja hovi ehdittiin viime hetkessä evakuoida Pozsonyn (nyk. Bratislava) kaupunkiin. Turkkilaiset valtasivat Budan pysyvästi vasta 1541. Unkari pirstoutui kolmeen osaan: länsiosat joutuivat Habsburgien hallintaan, Transilvaniasta tuli osmaneille veroja maksava autonominen ruhtinaskunta ja muut osat siirtyivät turkkilaisten valtaan, jossa taas unkarilaiset ja turkkilaiset ottivat jatkuvasti yhteen valloittelemalla pienempiä ja suurempia linnoja toisiltaan noin 150 vuoden ajan. Pirstoutumista edesauttoi myös unkarilaisten aatelisten eripuraisuus. Unkarilla oli pitkään (sulttaanin lisäksi) kaksi yhtäaikaista, kiistelevää kuningasta, Transilvanian ruhtinas János Szapolyai sekä Ferdinand I Habsburg, myöhempi saksalais-roomalainen keisari. (Myös 1130-, 1310- sekä 1440-luvulla Unkarilla oli lyhyen ajan ollut kaksi yhtäaikaista kuningasta.)

Turkkilaisten mukana Unkariin kantautui kuitenkin monia hyviäkin asioita, esimerkiksi kahvi, paprika ja maissi. Lisäksi suurin osa Unkarin nykyisistä kylpylöistä on rakennettu turkkilaisten aikana.

Habsburgien valta

thumb|150px|Á. Mányoki: Ferenc Rákóczi II:n (1676–1735) muotokuva Vuonna 1686 länsivaltojen yhtyneet armeijat ajoivat turkkilaiset Budasta ja 1699 koko Unkarista. Valtakunta siirtyi kokonaan Itävallan Habsburgien hallitsijasuvulle, jonka edustajat vuodesta 1526 olivat kantaneet Unkarin kuninkaan arvonimeä ja hallinneet historiallisen Unkarin länsi- ja luoteisosaa. Kuitenkaan Unkari ei muodollisesti missään vaiheessa kuulunut Habsburgien hallitsemaan Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan. Habsburgit asuttivat turkkilaisvallan jäljiltä osittain tyhjentyneeseen maahan uudisasukkaita etenkin Saksasta (ns. Tonavan švaabit). Tämä ei lujittanut keisarien valtaa, ja jo 1703–1711 käytiin Ferenc Rákóczi II:n johtama itsenäisyyssota.Reign of Leopold II Hungary: A Country Study. Library of Congress, 1989. Vähälukuisemmat ja ranskalaisten liittolaistensa hylkäämät unkarilaiset kuitenkin hävisivät sen.

Kapinan jälkeen seurasi poikkeuksellisen pitkä rauhan aika, jolloin Unkarin talous kehittyi pitkin harppauksin. Perustettiin tehtaita, teattereita ja sanomalehtiä. Pestin merkitys kansainvälisessä kaupassa kasvoi. Buda sai takaisin asemansa Unkarin hallinnon keskuksena. 15. heinäkuuta 1846 avattiin Unkarin ensimmäinen rautatieyhteys Pestin ja Vácin välille.Railways in Hungary Ensimmäinen höyrylaiva laskettiin Tonavalle – hanketta rahoittaneen kreivi István Széchenyin ansiosta – 16. maaliskuuta 1831. Pian niitä tuli muillekin Unkarin merkittävimmille sisävesistöille (Tisza-joki 3. syyskuuta 1833, Balaton-järvi 21. syyskuuta 1846) sekä Välimerelle (Unkarin Adrianmeren kaupunkeihin). Samoihin aikoihin aloitettiin Tonavan ja Tiszan säännöstely jatkuvien tulvien estämiseksi. Budapestin edustavin ja vanhin pysyvä silta, Ketjusilta, otettiin käyttöön vuonna 1849. Hanke oli myös Széchenyin ansiota ja toteutuksesta vastasivat englantilainen William Tierney Clark sekä skottilainen Adam Clark.