Gers (/ʒɛʁs/ tai /ʒɛːʁ/) on Garonnen sivujoki lounais-Ranskassa Nouvelle-Aquitainen ja Occitanien alueilla, Gersin, Lot-et-Garonnen ja Hautes-Pyrénées’n departementeissa. Sen mukaan on saanut nimensä Gersin departementti.
Joen nimi
Joen nimi lausutaan tavallisimmin /ʒɛʁs/, joskus /ʒɛːʁ/. Kysymys nimen ääntämisestä on aiheuttanut kiistaa ja ärtymystäkin, jota Renaud Camus on käsitellyt teoksessaan Répertoire des délicatesses du français contemporain. Hänen mukaansa nimen loppu-s:ää ei pitäisi huolitellussa kielessä lausua, vaikka paikallisessa murteessa se tavallisimmin lausutaan. Samaa mieltä on ollut Jean-Marie Pierret.
Nimen vanhoja kirjoitusasuja
Joen nimen vanhoja kirjoitusasuja ovat olleet:
Ægirtius, de Egircio flumine, Gircius (500-luvulla) in flumine Gersio (817) ad Gerz (2000) Ercius, Hercius, Iers, Iersius, Iercius (1100- ja 1200-luvuilla) lo Giers (1200-luvulla) Aegyrcius (1200) Ercius (1200-luvulla Flumen de Gierris (1389) Layga deu Geers (1477).
Nimen etymologia Joen nimi on esikelttiläistä alkuperää eikä sen merkitystä varmuudella tunneta. Sitä muistuttaa sivujoen nimi Cier, joka sekin on esikelttiläinen eikä sen alkuperää tunneta tarkemmin. Vanhojen kirjoitusasujen monimuotoisuus teoksessa Venance Fortunat ja keskiajalla yleisemminkin viittaa siihen, että kyseessä on yhdyssana, jonka jälkiosa Ericus on sama sana kuin Ariège-joen sivujoen nimi Hers. Tämän nimen alkumuoto on mahdollisesti ollut *Arcium, josta se muuntui ensin muotoon Ercium ja myöhemmin nykyiseen muotoon Hers.*Arcium johtuu mahdollisesti esikelttiläisestä tai jopa esi-indoeurooppalaisesta sanasta *ardi, joka merkitsee "kärkeä", "äärtä" tai "reunaa". Samaa alkuperää on muinaisirlantilainen samaa tarkoittava aird sekä latinan rajamerkkiä tarkoittava "arcia". Hers-joen yläjuoksu olikin aikoinaan rajana Ciuitates Tolosatiumin ja ja Gallia Narbonensiksen välillä. Gers-joki sen sijaan alkaa Ciuitas Ausciorumin ja Ciuitas Convenarum''in muinaiselta rajalta. Eri puolilla Ranskaa on myös joukko Gers -nimisiä kyliä, jotka yleensä sijaitsevat roomalaisaikaisten hallintoalueiden rajoilla.
Maantiede pienoiskuva|vasen|Nimikilpi Gers-joen ylittävällä sillalla Lannemezanissa. Gers on 157,37 kilometrin pituinen.. Se virtaa suurimman osan matkastaan etelästä pohjoiseen.
Gersin lähteet ovat Lannemezanin ylängöllä Hautes-Pyrénées’n departementissa Lannemezanin kunnassa, La Lande -nimisessä paikassa613 metrin korkeudella merenpinnasta. Se laskee Garonneen Agenin eteläpuolella Layracin kunnassa Lot-et-Garonnen departementissa, 45 metriä merenpinnan yläpuolella. Noin 500 metriä ennen jokien yhtymäkohtaa Gers kulkee Toulousen ja Bordeaux’n välisen moottoritien A62 sillan ali.
Jokivarren kunnat ja departementit pienoiskuva|oikea|Gersin pato Ornézanissa.
Gers kulkee seuraavien kolmen departementin ja 48 kunnan kautta: kolmen departementin, Gersin, Lot-et-Garonnen ja Hautes-Pyrénées’n ja seuraavien 48 kunnan kautta: Hautes-Pyrénées’n departementissa: Lannemezan Uglas Réjaumont Tajan Monlong Lassales Gaussan Laran Monléon-Magnoac Aries-Espénan Sariac-Magnoac, Gersin departementissa: Chélan Arrouède Panassac Masseube Labarthe Pouy-Loubrin Seissan Ornézan Sansan Orbessan Boucagnères Lasseube-Propre Auterive Pavie Auch Preignan Roquelaure Roquefort Sainte-Christie Puységur Montestruc-sur-Gers Gavarret-sur-Aulouste Lalanne Céran, Fleurance Castelnau-d'Arbieu Pauilhac Lectoure, Castéra-Lectourois Saint-Martin-de-Goyne Saint-Mézard Sempesserre Pergain-Taillac Lot-et-Garonnen departementissa: Astaffort Fals Layrac Boé, jonka alueella joki laskee Garonneen.
Valuma-alue
Gersin valuma-alue on 1127 neliökilometrin laajuinen. Se jaetaan viiteentoista hydrografiseen vyöhykkeeseen: Gers lähteestään Ciersin suulle sekä Ciers Gers Ciersin suulta Blagnanin suulle sekä Blagnan Gers Blagnanin suulta Cantroubat’n suulle sekä Cantrouobat Gers Cantroubat'n suulta Soussonin suulle Sousson Gers Soussonin suulta Arçonin suulle sekä Arçon Gers Arçonin suulta Aulousten suulle Auloste Gers Aulousten suulta Lauzen suulle Lauze Gers Lauzen suulta Auchien suulle sekä Auchie Gers Auchien suulta Pradet’n suulle sekä Pradet Gers Pradet'n suulta Garonneen Garonne Arouen suulta Séounen suulle Garonne Gersin suulta Masse d'Agenin suulle.
Tärkeimmät sivujoet
Gersin tärkeimmät sivujoet ovat:
Cier (oikealta), 13,7 km Gèze (vasemmalta), 11,7 km Cédon (vasemmalta), 18,7 km Sousson (vasemmalta), 33,9 km Arçon (oikealta), 18,2 km Aulouste (oikealta), 20,6 km Talouch (vasemmalta), 14 km Ousse (vasemmalta), 10,6 km Lauze (vasemmalta), 16,3 km Auchie (vasemmalta), 15,8 km
Hydrologia
Gers on Akvitanian alangolle tyypillinen keskisuuri joki.
Virtaama Layracissa Gersin virtaamaa on seurattu 40 vuoden ajan (1967-2006) Layracissa, Lot-et-Garonnen departementissa lähellä kohtaa, jossa Gers laskee Garonneen. Havaintopaikka sijaitsee 46 metrin korkeudessa meren pinnasta, ja joen sen kautta kulkevan osuuden valuma-alue on 1190 neliökilometrin laajuinen (käsittäen 96 % Gersin koko valuma-alueesta, jonka pinta-ala on 1227 km2.)
Joen keskimääräinen virtaama on 7.06 kuutiometriä sekunnissa. Vuoden eri kuukausien keskivirtaamat ovat seuraavat:
Useimpien Etelä-Ranskan jokien tavoin myös Gersin virtaama vaihtelee varsin huomattavasti vuodenaikojen mukaan. Tavallisesti uurimmat virtaamat ovat talvisaikaan, joulukuusta maaliskuuhun, selvästi kaikkein suurimmat helmikuussa. Pienimmät virtaamat ovat loppukesällä ja alkusyksyllä, heinäkuun lopulta lokakuun puoleenväliin. Kuitenkin lyhytaikaiset poikkeamat eri kuukausien keskiarvoista ovat usein vielä suuremmat, ja samanakin vuodenaikana virtaama saattaa eri vuosina olla hyvinkin eri suuri.
Pienimmät virtaamat Keskimäärin joka viides vuosi Gersin virtaama pienenee kuivan kauden sattuessa 0,380 kuutiometriin sekunnissa.
thumb|Gersiin laskevan Nesten kanavan suu. thumb|Gersin ylittävä vanha Pavien silta Auchissa. Ympäri vuoden ja erityisesti kuivana kautena Gersiin johdetaan lisävettä läheisestä suuremmasta Neste-joesta Nesten kanavaa myöten kastelua, maataloutta ja kaupunkien kuten Auchin vedensaantia varten sekä myös vesielämän ylläpitämiseksi ja terveydellisistä syistä.
Tulvat
Gers saa suuren osan vedestään suoraan sateista. Tämän vuoksi joessa esiintyy rajuilmojen sattuessa toisinaan katastrofaalisia tulvia. Keskimäärin joka toinen vuosi joen virtaama ylittää hetkellisesti 100 ja joka viides vuosi 170 kuutiometriä sekunnissa. Arvo 210 m3/s ylittyy kesimäärin joka kymmenes, 250 m3/s joka kahdeskymmenes ja 300 m3/s joka viideskymmenes vuosi.
Gersin suurin hetkellinen virtaama Layracissa mitattiin 1. heinäkuuta 1977, jolloin se oli 1040 m3/s. Suurin yhden vuorokauden keskivirtaama oli samana vuonna 7. heinäkuuta: 750 m3/s. Nämä olivatkin aivan poikkeuksellisia tulvia, jotka ylittivät joen keskivirtaaman yli satakertaisesti ja jollaisia todennäköisesti esiintyy vain kerran vuosituhannessa.
Vertailun vuoksi voidaan mainita, että Seineen Pariisin kaakkoispuolella laskeva Loing tuli 1800-luvulla kuuluisaksi tulvistaan mutta on nykyisin säännöstelty. Sen virtaama saavuttaa keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa arvon 190 m3/s ja kerran 50 vuodessa arvon 270 m3/s. Niinpä vaikka Gersin valuma-alue on pinta-alaltaan vain kolmasosa Loingin valuma-alueesta ja keskivirtaama alle puolet Loingin keskivirtaamasta, tulva-aikoina Gersin virtaama on selvästi suurempi kuin Loingin.
Sadanta ja Lame d'eau et débit spécifique
Gersin valuma-alueen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 188 millimetriä, mikä on selvästi vähemmän kuin Ranskassa keskimäärin ja vielä selvästi vähemmän kuin enimmäkseen muualla Garonnen valuma-alueella, jossa se esimerkiksi Mas-d'Agenais'ssa on 384 millimetriä. Tämä merkitsee, että keskimäärin Gersin valuma-alueella sataa 5,9 litraa vettä sekunnissa neliökilometriä kohti.
Kuvia
Lähteet
Luokka:Ranskan joet Luokka:Garonnen vesistö Luokka:Hautes-Pyrénées Luokka:Gers Luokka:Lot-et-Garonne