Sakramentaaleiksi kutsutaan yleisesti pääasiassa erilaisia kristillisiä siunaustoimituksia, jotka teologisesti määritellään varsinaisia sakramentteja vähäisemmiksi. Sakramentaalit eivät ole Jumalan, vaan kirkon asettamia.KKK 1667
Luterilaisen teologian näkökulmasta sakramentaali ei ole armonväline. Kirkollisia siunaamis- ja esirukoustoimituksia voidaan sanoa sakramentaaleiksi. Esimerkiksi kasuaalitoimitukset, kuten avioliittoon vihkiminen, konfirmaatio ja hautaan siunaaminen ovat sakramentaaleja.Aamenesta öylättiin – kirkon sanasto
Karismaattisen liikkeen piirissä siunatut rukousliinat voidaan luokitella sakramentaaleiksi. Rituale Romanum sisältää rukouksen sairasvuoteen lakanoiden siunaamiseksi. Saman kaltainen käyttö on vihreällä skapulaarilla.
Roomalaiskatolisessa ja ortodoksisessa kirkossa sakramentaali on sakramentin tapainen toimitus, esimerkiksi siunaus tai vihkimys, joka ei vaikuta kuten sakramentti ex opere operato.Teologian Sanakirja
Katolisen kirkon katekismuksen luonnehdinnan mukaan sakramentaalien hyöty on siinä, että ne "valmistavat kirkon rukouksen kautta ottamaan armon vastaan ja toimimaan yhteistyössä sen kanssa." (KKK 1670) sakramentaalien "kautta myös mitä erilaisimmat elämän tilanteet tulevat pyhitetyiksi" (KKK 1667)Katolisen kirkon katekismus Sakramentaaleja käsittelevät Kanonisen lain kohdat 1166-1172Code of Canon Law, PART II
Sakramentaaleja ovat esimerkiksi ristinmerkin tekeminen,Outi Kecskeméti: Katolista terminologiaa. Amanda-kustannus, 2010, s. 95 benediktiot, vihkivesi ja eksorkismi.
Lähteet
Luokka:Kristillinen teologia Luokka:Katolinen teologia Luokka:Katolinen spiritualiteetti Luokka:Kirkolliset toimitukset Luokka:Kristilliset käsitteet