pienoiskuva|Eka-suvun vaakuna. Cecilia Månsdotter Eka (1475 jälkeen – 1522 Kööpenhamina, Tanska) oli ruotsalainen aatelinen ja Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan äiti.Lindqvist 1993, s. 22.
Suku Hänen vanhempansa olivat ritari, valtaneuvos Måns Karlsson EkaTegenborg Falkdalen, Karin: Margareta Regina - vid Gustav Vasas sida, takakannen sukupuu. Setterblad Förlag, 2016. . ja Sigrid Eskilsdotter Banér. Hänen sisaruksiaan olivat Karl, Gregers, Måns, Märta ja Trotte. Hänen sisarpuolensa äidin toisesta avioliitosta oli Kristina Nilsdotter Gyllenstierna. Hänen sukunsa oli kuulunut ylhäisaateliin 1300-luvulta lähtien.
Ceciliaa pidettiin vakavana ja hurskaana henkilönä.Tarkiainen, Kari: "Kustaa Vaasasta Ruotsin ajan loppuun (1523–1809)", Suomen hallitsijat : kuninkaat, keisarit ja presidentit, s. 124. Toimittaneet Tommila, Päiviö ym. Weilin+Göös, 2000..
Avioliitto Cecilia kihlattiin noin vuonna 1488 ja hän meni oletettavasti loppuvuodesta 1492 jo hyvin nuorena naimisiin Erik Johansson Vasan kanssa ja sai hänen kanssaan kahdeksan lasta.
Tukholman verilöylyn aikana marraskuussa 1520 Cecilia Månsdotter vangittiin muutamien muiden naisvieraiden tavoin ja hänen miehensä teloitettiin 13 muun aatelismiehen ohella, vävy Joakim Brahe mestattiin myös. Myös vanhin tytär Margareta Eriksdotter, Cecilian sisarpuoli Kristina Nilsdotter Gyllenstierna sekä nuorimmat lapset Märta ja Emerentia vangittiin. Hänet luvattiin vapauttaa, jos hän saisi poikansa Gustav Erikssonin alistumaan kuningas Kristian II:lle. Hän myös kirjoitti pojalleen, mutta tämä ei suostunut äitinsä pyyntöihin. Elokuun 1521 jälkeen arkkipiispa Gustav Trolle halusi saada Gustav Erikssonin (Kustaa Vaasa) ansaan ja pakotti sekä Cecilia Månsdotterin että tämän sisarpuolen Kristina Gyllenstiernan vetoamaan kirjallisesti Gustav Erikssoniin rauhan ja sovinnon puolesta. Trolle järjesti Kustaa Vaasalle väijytyksen, joka epäonnistui täpärästi, ja hän joutui pakenemaan Tanskaan.
Cecilia oli vangittuna ensin hetken Tukholman linnassa, ja sieltä hänet vietiin vankeuteen TanskaanLindqvist 2016, s. 34. luultavasti syksyllä 1521. Cecilia Månsdotter oli äitinsä Sigrid Eskilsdotter Banérin, tyttärensä Margareta Eriksdotter Vasan, tämän kolmen pienen lapsen sekä nuorimpien lastensa Märtan ja Emerentian kanssa Gustav Trollen panttivankina ensin Kööpenhaminan linnan pahamaineisessa Sinisessä tornissa (Blåtårnet), sitten Kalundborgin linnoituksessa.Lindqvist 2016, s. 53.
Cecilia kuoli vuonna 1522 kaksi vuotta Tukholman verilöylyn jälkeen vankeudessa Sinisessä tornissa Kööpenhaminassa ruttoon tai muuhun huonoista oloista johtuvaan sairauteen.Lindqvist 1993, s. 69. Hänet on haudattu Pyhän Nikolauksen kirkon hautausmaalle.
Lapset Cecilia Månsdotterille ja Erik Johansson Vasalle syntyi kahdeksan lasta, joista nuorimmat Märta ja Emerentia olivat kaksoset:
Gustav Eriksson (12. toukokuuta 1496 – 29. syyskuuta 1560), sittemmin Ruotsin kuningas Kustaa I Vaasa; avioitui kolme kertaa: (1) Katharina von Sachsen-Lauenburg (vih. 1531; k. 1535); (2) Margareta Leijonhufvud (vih. 1536; k. 1551); (3) Katarina Stenbock (vih. 1552). Liitoista syntyi yhteensä 11 lasta: Erik XIV, Katarina Vasa, Cecilia Vasa, Juhana III, herttua Magnus Vasa, Anna Maria Vasa, Sofia Vasa, Elisabet Vasa ja Kaarle IX. Margareta Eriksdotter Vasa (1497 – 31. joulukuuta 1536 Tallinna), kahdesti naimisissa: (1) 1516 ritari ja valtaneuvos Joakim Brahe (k. 1520), neljä lasta mm. Per Brahe vanhempi; (2) 1525 saksalainen kreivi Johan von Hoya (k. 1535), heille syntyi kaksi lasta. Johan (1499 – kuoli lapsena sairauteen) Magnus (1501 – ennen vuotta 1529), kuoli naimattomana sairauteen Anna (1503–1516), nunna tai ainakin kuoli 13-vuotiaana Vadstenan luostarissa Birgitta/Brita (1505 – kuoli lapsena) Emerentia (1507–1522), kuoli ruttoon 15-vuotiaana vankeudessa Blåtårnetissa Kööpenhaminassa. Märta (1507–1522), kuoli ruttoon 15-vuotiaana vankeudessa Blåtårnetissa Kööpenhaminassa. Jotkin lähteet mainitsevat Magnuksen kuolinvuodeksi 1529, mutta historioitsija Hans Gillingstamin mukaan se ei voi pitää paikkansa, koska erään vuonna 1528 tapahtuneen perinnönjaon yhteydessä ainoaksi Kustaa Vaasan elossa olevaksi sisarukseksi mainittiin Margareeta.
Erik Juhananpoika Vaasalla saattoi myös olla avioton poika nimeltä Martin tai Mårten Knutsson Munk, joka toimi Tukholman kuninkaanlinnan kirjurina ja joka teloitettiin vuonna 1537 maanpetoksesta syytettynä.
Lähteet
Lindqvist, Herman: Gustav Vasa och hans söner och döttrar. Norstedts Förlag, 1993.. Lindqvist, Herman: Villit Vaasat. WSOY, 2016..
Viitteet
Luokka:Ruotsalaiset aateliset Luokka:Vuonna 1475 syntyneet Luokka:Vuonna 1522 kuolleet