Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022– -hyökkäyksen tapahtumat ajalta vuoden 2022 helmi–toukokuu. Viikkonumerointi kertoo monesko viikko sodan alusta on kyseessä.
Helmikuu 2022
1. viikko (24.–27.2.)
pienoiskuva|Animoitu kartta Venäjän hyökkäyksen etenemisestä 24. helmikuuta – 21. huhtikuuta pienoiskuva|Ukrainan rautatieverkostoa. Ennen hyökkäyksen alkamista, aamuyöllä 24. helmikuuta, Venäjän televisio lähetti presidentti Vladimir Putinin puheen, jossa hän ilmoitti erikoisoperaation alkamisesta Donbassin alueella. Putin kertoi sotilasoperaation tavoitteena olevan suojella alueen asukkaita Kiovan hallituksen ”jo kahdeksan vuotta kestäneeltä kansanmurhalta”. Hän kielsi aikomuksen olevan miehittää Ukrainaa ja kehotti ukrainalaisia sotilaita laskemaan aseensa ja menemään kotiin. Kiovan hallitus julisti maahan poikkeustilan, ja sotatoimet alkoivat 24. päivän aamuna. 24. ja 25. helmikuuta Venäjän federaation asevoima ilmahyökkäsivät Kiovaan. Niistä koitui useita kuolleita. Suomen Sotilas, 5/2025, sivu 78.
Pian ilmoituksen jälkeen Venäjä aloitti laajat iskut ilmavoimillaan ja muilla kaukovaikutteisilla aseilla ukrainalaisiin sotilaskohteisiin. Venäjän puolustusministeriö ilmoitti iskujen rajoittuvan vain sotilaskohteisiin ja sanoi siviiliväestön olevan täysin turvassa. Venäjän maavoimat lähtivät etenemään Ukrainaan pohjoisesta Valko-Venäjältä ja Venäjältä, idästä ja etelästä Krimiltä. Niiden tavoitteet näyttivät olevan pääkaupunki Kiovan ohella Harkova ja eteläisen Dneprin varrella sijaitseva H’erson. Ukraina julisti maahan sotatilan, ja presidentti Volodymyr Zelenskyi kutsui koko kansaa aseisiin hyökkääjää vastaan. Iltapäivään mennessä Venäjän puolustusministeriö ilmoitti lamauttaneensa Ukrainan ilmapuolustuksen. Ensimmäiset tuhannet ukrainalaiset siviilit lähtivät pakoon kohti länttä. Valko-Venäjän omat joukot eivät osallistuneet hyökkäykseen.
Venäläiset yrittivät helikopterein suoritetussa operaatiossa vallata Kiovan luoteispuolella sijaitsevan Hostomelin lentokentän, mutta yritys torjuttiin koko päivän kestäneiden taistelujen jälkeen. Illalla Venäjän Valko-Venäjältä lähteneet maajoukot kuitenkin valtasivat Pripetin länsirannalla sijaitsevan Tšernobylin entisen ydinvoimalaitoksen alueen. Hylätty alue oli todennäköisesti heikosti puolustettu ja siksi sovelias kauttakulkureitiksi ja tukialueeksi.
Yhdysvallat julisti ensimmäiset lisäpakotteet ja määräsi Saksaan lähteväksi 7 000 sotilasta lisää. Britannia asetti myös heti pakotteita, ja pääministeri Boris Johnson ja Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba vaativat Venäjän sulkemista SWIFT-maksujenvälitysjärjestelmästä, mitä he pitivät sitä yhtenä tehokkaimmista toimista. Vasta 24. ja 25. päivän välisenä yönä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti määräyksen yleisestä liikkeellepanosta.
Toisena hyökkäyspäivänä 25. helmikuuta Venäjä onnistui maavoimillaan lopulta ottamaan Hostomelin lentokentän haltuunsa ja eteni Kiovan pohjoisiin esikaupunkeihin. Yhdysvaltain puolustushallinnon mukaan yli puolet Venäjän joukoista ei ollut alkuillasta vielä osallistunut taisteluihin.
pienoiskuva|Kiova, 26. helmikuuta. Seuraavana päivänä 26. helmikuuta venäläisjoukot olivat jatkaneet hidasta etenemistä alas Dneprin länsipuolta kohti pääkaupunkia. Ukrainan sodanjohdon raskaiksi kuvaamia taisteluja käytiin Kiovan pohjoisen kaupunginosan Obolonin lisäksi eteläisen esikaupungin Vasylkivin alueella. Yöllisen sabotoinnin ja tiedustelutoiminnan estämiseksi Kiovaan oli julistettu ulkonaliikkumiskielto päivittäin kello 17–08. Britannian puolustusministeriön mukaan Venäjän maavoimat pyrkivät saartamaan Kiovan. Suurin osa sen joukoista oli noin 30 kilometrin päässä kaupungista. Britannia kiisti Venäjällä olevan ilmaherruutta ja sanoi ukrainalaisjoukkojen jatkaneen voimakasta vastarintaa ympäri maan.
27. helmikuuta taisteluja käytiin Harkovassa, johon venäläiset olivat yön aikana hyökänneet. Iltapäivällä Ukraina kertoi saaneensa kaupungin takaisin hallintaansa.
Länsimaat alkoivat sulkea ilmatilojaan venäläisiltä koneilta. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti esittävänsä Euroopan unionin koko ilmatilaa suljetuksi venäläisomisteisilta sekä venäläisille rekisteröidyiltä ja venäläisten hallinnoimilta lentokoneilta.Tämä toteutui seuraavana päivänä 28.maaliskuuta: Virallinen lehti Viitattu 22.3.2022. Venäjä vastasi tähän sulkemalla oman ilmatilansa 36:lta lännen pakotteisiin osallistuneelta maalta. Vladimir Putin määräsi myös maan ydinasejoukot korkeampaan valmiustilaan. Hänen mukaansa syynä olivat Naton ja Euroopan unionin aggressiiviset lausunnot.
Neljännen taistelupäivän iltana tilanne fyysisellä taistelukentällä ei ollut kovinkaan selvä. Mutta informaatiosodan rintamilla Venäjän nähtiin jääneen selvästi häviölle. Tietoliikenneverkoissa käytävässä kybersodassa ukrainalaiset olivat kyenneet suojaamaan järjestelmiään menestyksellisesti ja tiedotussodassa Ukraina oli selvästi voitolla.
Maaliskuu 2022
2. viikko (28.2.–6.3.) pienoiskuva|oikea Ensimmäiset Ukrainan ja Venäjän neuvottelut alkoivat Valko-Venäjän rajalla 28. helmikuuta. Ukrainan valtuuskuntaa johtivat puolustusministeri Oleksi Reznikov ja Kansan palvelija -puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Davyd Arah’amija. Venäjän valtuuskuntaa johti entinen kulttuuriministeri Vladimir Medinski ja siihen kuului myös duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Leonid Slutski. Harkovan ja Tšernihivin lähistöillä käytiin taisteluita, mutta kaupungit olivat edelleen Ukrainan hallinnassa. Latvian parlamentti hyväksyi lakimuutoksen, joka antoi Latvian kansalaisille oikeuden osallistua vapaaehtoisena taisteluihin Ukrainan puolella. Suomessa osallistuminen vierastaistelijana toisen valtion asevoimien palveluksessa ei ole rangaistavaa, kunhan ei syyllisty sota- tai muihin rikoksiin. Ukraina jätti jäsenhakemuksen Euroopan unioniin.
Massiivinen, noin 60–64 kilometriä pitkä sotilaskolonna oli edennyt pohjoisesta kohti Kiovaa ja oli noin 29 kilometrin päässä siitä. Tämä kolonna tuli kuitenkin juuttumaan paikoilleen yli viikoksi.
Ukraina syytti Valko-Venäjän asevoimien liittyneen Venäjän hyökkäykseen Tšernihivin aluella Pohjois-Ukrainassa. Valko-Venäjä kiisti tiedon ja Ukrainan presidentinkanslia perui syytöksen pari päivää myöhemmin. 1. maaliskuuta Venäjä varoitti alkavansa kohdistaa iskuja täsmäasein Kiovassa sijaitseviin ”kyberkeskuksiin” ja kehotti viereisten talojen asukkaita hakeutumaan turvaan. Muun muassa Kiovan televisiotornin muuntaja vaurioitui ohjuksesta, mikä pimensi osan kanavista väliaikaisesti. Itse torni ei vahingoittunut. Hyökkäyksessä kuitenkin kuoli viisi ja viisi haavoittui, Suomen Sotilas, 5/2025, sivu 78.
Ukrainan eteläosassa sijaitsevan H’ersonin kaupungin hallinnasta käytiin kovaa kamppailua ja julistukset sen herruudesta vuorottelivat 2.–3. maaliskuuta. Venäjän joukot jatkoivat Asovanmeren rannalla sijaitsevan Mariupolin kaupungin piirittämistä ja olivat päässeet hieman lähemmäs Kiovaa. Ukraina puolestaan lähti vastahyökkäykseen Horlivkaa kohti, mutta menetti Trostjanetsin kaupungin Sumyn alueella.
Venäjä ilmoitti olevansa valmis jatkamaan neuvotteluja Valko-Venäjän rajalla. Presidentti Zelenskyin mukaan Ukraina jatkaisi neuvotteluja vasta sitten, kun Venäjän olisi lakannut pommittamasta Ukrainan kaupunkeja. Myöhemmin ilmoitettiin, että maiden väliset neuvottelut jatkuisivat samana iltana.
Edelleen 2. maaliskuuta kokoontunut YK:n yleiskokous vaati Venäjää vetäytymään Ukrainasta.
Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) käynnisti 3. maaliskuuta tutkinnan osapuolten mahdollisista sotarikoksista Ukrainan alueella, lähettäen sinne ennakkoryhmän. Ukrainan pelastusviranomaisten mukaan hallituksen alueella oli kuollut yli 2 000 siviiliä. Yhdistyneiden kansakuntien UNCHR:n mukaan miljoona ihmistä oli jo paennut maasta, mikä oli nopeampi massapako kuin missään 2000-luvulla. Human Rights Watch syytti Venäjää rypälepommien käytöstä, minkä Kreml kiisti.
Venäjän puolustusministeriö puolestaan antoi ensimmäisen ilmoituksensa omista tappioistaan sitten hyökkäyksen alkamisen, mikä poikkesi suuresti Ukrainan ilmoittamista luvuista. Jatkaen Venäjän hallituksen kovapuheista linjaa sen edustaja varoitti länttä, että taloudellinen sota voisi muuttua ”oikeaksi sodaksi”. Sen joukot yrittivät päästä Izjumin kaupunkiin ja myös Mariupolin piiritys jatkui. Ukrainan ja Venäjän neuvottelujen ilmoitettiin jatkuvan Valko-Venäjällä.
Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA oli 3. maaliskuuta tiedottanut jatkavansa yhteydenpitoa kaikkiin osapuoliin Tšernobylin ja Ukrainan toiminnassa olevien neljän ydinvoimalaitoksen osalta. Pääsihteeri Rafael Grossi esitti huolensa etenkin Enerhodarin vieressä olevasta Zaporižžjan ydinvoimalaitoksesta, jota taistelut taas lähestyivät. Grossi vetosi pidättäytymään taisteluista voimalan läheisyydessä.
4. maaliskuuta Venäjä otti Zaporižžjan voimalan hallintaansa. Taistelut aiheuttivat tulipalon voimala-alueella olevassa koulutusrakennuksessa. pienoiskuva|268x268px|Žytomyr 4. maaliskuuta.
4. maaliskuuta Ukrainan presidentti Zelenskyi tuomitsi puolustusliitto Naton päätöksen olla julistamatta Ukrainan ilmatilaa lentokieltoalueeksi. 47 ihmistä oli kuollut ilmaiskuissa Ukrainan hallinnassa olevassa Tšernihivin kaupungissa ja venäläisten kerrottiin yrittävän tunkeutua Mykolajivin satamakaupunkiin Etelä-Ukrainassa.
Lauantaina 5. maaliskuuta Venäjän puolustusministeriö ilmoitti luovansa kaksi humanitaarista käytävää Ukrainassa, Mariupolin ja Volnovah’an kaupunkeihin ja ilmoitti tulitauosta kaupungeissa. Venäjä ilmoitti, että käytävät avattaisiin noin kello kymmenen Moskovan aikaan ja että ne olisivat avoinna noin viisi tuntia. Mariupolin apulaiskaupunginjohtaja kuitenkin syytti venäläisten jatkaneen hyökkäystään. Ukrainan median mukaan venäläiset joukot räjäyttivät tyhjän evakuointijunan ja rautatiekiskot Irpinissä, mikä teki mahdottomaksi evakuoida ihmisiä länteen rautateitse. Aiemmin Ukraina oli syyttänyt Venäjää rautatieyhteyksiensä tuhoamisesta ja sanonut sen vaikeuttavan siviilien evakuoimista.
Ukrainan puolustusministeri ilmoitti, että noin 66 000 ukrainalaista oli palannut ulkomailta Ukrainaan puolustamaan maataan.
Ukrainan asevoimien joukot suorittivat 6. maaliskuuta vastahyökkäyksen lähellä Harkovaa ja onnistuivat saavuttamaan Venäjän rajan. Venäjän Belgorodissa tapahtui voimakas räjähdys. Tämä muutaman kymmenen kilometrin päässä Harkovasta sijaitseva kaupunki oli yksi Venäjän sodan keskeisimmistä tukikohdista.
Yhdysvallat ja Puola neuvottelivat taistelukoneiden toimittamisesta Ukrainalle. Ajatuksena oli, että Puola luovuttaisi ukrainalaislentäjille tutut venäläisvalmisteiset hävittäjänsä Ukrainalle ja saisi vastineeksi Yhdysvalloilta F-16-lentokoneita. Siviilejä yritettiin jälleen evakuoida venäläisten piirittämästä Mariupolin kaupungista.
3. viikko (7.–13.3.)
7. maaliskuuta Ukrainan asevoimat kertoi surmanneensa kolme korkea-arvoista upseeria: 41. armeijan varakomentajan kenraali Vitali Gerasimovin Harkovan taisteluissa ja kaksi everstiluutnanttia Tšuhujivin takaisinvaltauksessa. 11. maaliskuuta kaatui edelleen ukrainalaisten mukaan 29. armeijan komentaja, kenraalimajuri Andrei Kolesnikov Mariupolin taisteluissa. Mutta ensimmäinen kenraalinsa, kenraalimajuri Andrei Suhovetskin hyökkäävät venäläiset menettivät tarkka-ampujan luotiin tiettävästi jo hyökkäyksen alkupäivinä.