thumb|Metlan logo Metsäntutkimuslaitos eli Metla oli maa- ja metsätalousministeriön alainen valtion tutkimuslaitos, joka kehitti ratkaisuja metsien hoitoa, käyttöä, tuotteita, palveluja ja aineettomia arvoja koskeviin kysymyksiin. Metla perustettiin vuonna 1917.http://www.mmm.fi/fi/index/tutkimus/hallinnonalantutkimuslaitokset.html http://www.metla.fi/metla/tehtavat.htm Metla sulautui 1. tammikuuta 2015 osaksi Luonnonvarakeskusta (Luke), joka muodostettiin yhdistämällä Metlan lisäksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto.

Toiminta Laki metsäntutkimuslaitoksesta määräsi Metlan tehtäväksi metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän hoidon ja käytön edistämisen tutkimuksen keinoin.

Metla teki pääosin soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteet liittyivät muun muassa puun tuottamiseen ja metsien muuhun käyttöön, metsäenergiaan, metsien vaikutukseen taa, vastasi valtakunnan metsien inventoinnista (VMI) ja valvoi puutavaran mittausta. Metla vastaa käytännön metsänjalostustoiminnasta sekä kansallisesta kasvigeenivaraohjelmasta metsäpuiden osalta.

Metlalla oli myös oma kirjasto ja laboratoriotoimintaa.

Laki metsäntutkimuslaitoksesta (3.12.1999/1114) kumottiin ja 1. tammikuuta 2015 alkaen tuli voimaan Laki Luonnonvarakeskuksesta (27.6.2014/561).

Toimipaikat pienoiskuva|Metla-talo Joensuussa pienoiskuva|Joensuun Metla-talo Yliopistokadun toiselta puolelta kuvattuna. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) alueyksikköverkosto kattoi koko maan. Metlalla oli toimipaikkoja kymmenellä paikkakunnalla (Joensuu, Kannus, Kolari, Haapastensyrjä Lopen Läyliäisissä, Parkano, Punkaharju, Rovaniemi, Suonenjoki ja Vantaa). Niiden lisäksi sillä oli useissa kunnissa pienempiä toimipaikkoja. Vantaalle oli sijoittunut Metlan konserninjohto, Etelä-Suomen alueyksikkö, keskuslaboratorio sekä jalostus- ja kirjastorakennukset. Muhoksen toimipaikka lakkautettiin jo 2010-luvulla ja sinne sijoittuneet toiminnot siirrettiin Ouluun. pienoiskuva|Laboratoriorakennus Vantaan Jokiniemessä valmistui vuonna 1938. Se kunnostettiin 2010-luvulla asuintaloksi. Joensuun Metla-talo

Metla-talo oli vuonna 2004 valmistuessaan ensimmäinen suuri puusta valmistettu, kolmikerroksinen puurunkoinen toimistotalo Suomessa. Talosta on tullut kansallinen ja kansainvälinen puurakentamisen referenssikohde, ja se on saanut myös useita palkintoja. pienoiskuva| Tutkimusmetsää Muhoksella.

Tutkimusmetsät

Vuoden 2008 valtion talousarvion nojalla vajaa 80 000 hehtaaria Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olevia tutkimusmetsä- ja suojelualueita siirtyi Metsähallitukselle.MMM:n tiedote 5.2.2007 Metla jatkaa tutkimustoimintaa useilla alueilla Metsähallituksen kanssa tehdyn sopimuksen nojalla.

Metsäntutkimuslaitoksen hallinnoimia suojelualueita oli noin 8 000 hehtaaria. Niihin kuuluivat muun muassa Kolin kansallispuisto, luonnonpuistoja sekä lehtojen-, soiden- ja vanhojen metsien suojelualueita. Lisäksi Metla suojeli alueita omalla päätöksellään. Metsähallitukselle siirtyneitä suojelualueita olivat muun muassa:

Mallan luonnonpuisto, Enontekiö (1431/2004) Vesijaon luonnonpuisto, Padasjoki (634/1956) Hytermän luonnonsuojelualue, Kerimäki (1932) Punkaharjun luonnonsuojelualue, Punkaharju (137/1991) Saanan luonnonsuojelualue, Enontekiö (496/1988)

Henkilöstö

Metlassa oli noin 800 työntekijää. Metlassa toimi yhteensä 20 professoria metsätieteiden eri alueilla.

Johtajat Laitosta johti johtaja vuosina 1918–1962 ja ylijohtaja vuodesta 1962. Ylijohtajalle myönnettiin professorin arvo vuonna 1962.

Olli Heikinheimo 1918–1952 Oskari Lukkala 1953–1955 Risto Sarvas 1956–1962 Erkki Kalela 1962–1964 Viljo Holopainen 1964–1979 Olavi Huikari 1980–1984 Aarne Nyyssönen 1984–1988 Eljas Pohtila 1988–2003 Kari Mielikäinen 2003–2004 (va.) Hannu Raitio 2004–2014 (sen jälkeen Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen johtaja vuoteen 2015)

Julkaisusarjat

Metla julkaisi yhdessä Suomen Metsätieteellisen Seuran kanssa kahta tieteellistä referoitua sarjajulkaisua sekä väitöskirjasarjaa, jonka julkaisemisessa olivat mukana myös yliopistot:

Silva Fennica (1994– ) Metsätieteen Aikakauskirja (1994– ) Dissertationes Forestales (2005– )

Metlan omat julkaisusarjat Metlan uutiskirjeet ISSN 1798-4130 (2008– ) Metlan työraportteja (2004– ) Metsätilastollinen vuosikirja (1996– ) Taimiuutiset (1998– ) Metsäsektorin suhdannekatsaus (1996– )

Päättyneitä julkaisusarjoja Metsäntutkimus (asiakaslehti) (1997–2010) Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja (1981–2005) Pihkaposti (Metsäntutkimuslaitoksen henkilökunnan tiedotuslehti, 1973–1994) Metsätieteellisen koelaitoksen julkaisuja (Communicationes Instituti Forestalis Fenniae, 1919–1932) seuraaja: Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja (1929–1952) seuraaja: Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuja (1952–1988) Folia Forestalia (1963–1993), Metsätieteen aikakauskirjan edeltäjä.

Suomen metsävarojen kartoitus

Valtakunnan metsien inventoinnissa inventoinnissa (VMI) kartoitetaan ja seurataan Suomen metsävaroja. Se on yksi Metlalle valtion laitoksena osoitetuista viranomaistehtävistä. Ensimmäinen inventointi tehtiin jo 1921–24 ja yhdestoista tehdään vuosina 2009–13. VMI:en perusteella on koottu tietokantoja, jotka kertovat puuston määrästä, kasvusta ja hakkuumahdollisuuksista. Metsät inventoidaan monia lähteitä käyttäen: mittausryhmien koealoilta keräämien tietojen lisäksi hyödynnetään muun muassa satelliittikuvia ja numeerisia peruskarttoja.

Vuonna 2010 Suomen metsien puuston kokonaistilavuus oli 2,3 miljardia m² ja vuotuinen kasvu 103,7 miljoonaa m². Kokonaistilavuus kasvaa edelleen, sillä metsät kasvoivat huomattavasti enemmän kuin puustoa poistui luontaisten syiden tai hakkuiden takia. Metsät ovat iältään nuoria.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan inventointi tuottaa luotettavaa tietoa yleisistä luontotyypeistä, mutta harvinaisten luontotyyppien ja lahopuun määrän arvioiden osalta inventoinnissa on suuret keskivirheet. Eri aikoina tehtyjen inventointien vertailu on lisäksi epävarmaa, sillä on epäselvää, missä määrin inventointien välillä tapahtuneet muutokset ovat todellisia ja missä määrin seurausta muuttuneista luokitteluista. Luonnonperintösäätiön hallituksen puheenjohtaja Pentti Linkola on todennut Metlan vääristelevän inventointitilastoja niin, että ne osoittavat puuvarojen määrän selvästi todellista suuremmaksi. Vääristelyn tarkoitus olisi Linkolan mukaan parantaa metsäteollisuuden asemaa hintaneuvotteluissa.

Säädökset ja valtion tulosohjaus Keskeisiä Metlan toimintaan liittyviä säädöksiä ovat

Laki

1114/1999 Laki metsäntutkimuslaitoksesta. Voimaan 1.1.2000. Kumoaa 29.7.1976 annetun lain (653/1976) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. 186/1988 Laki metsäntutkimuslaitoksesta annetun lain 2§:n kumoamisesta 1050/85 135/1983 Laki metsäntutkimuslaitoksesta annetun lain muuttamisesta 653/1976 Laki metsäntutkimuslaitoksesta (Kumottu: 1114/1999) 449/1929 (Kumottu: 653/1976 ) Laki metsätieteellisen tutkimuslaitoksen saattamisesta välittömästi maatalousministeriön alaiseksi 561/2014 Laki Luonnonvarakeskuksesta (Kumottu: Laki metsäntutkimuslaitoksesta 653/1976)

Asetus 1140/1999 Asetus Metsäntutkimuslaitoksesta. Voimassa 1.1.2000 alkaen. Muutettu 22.9.2005 762/2005. 1167/1997 Asetus metsäntutkimuslaitoksesta annetun asetuksen muuttamisesta 901/1994 Asetus Metsäntutkimuslaitoksesta annetun asetuksen muuttamisesta 374/1991 Asetus metsäntutkimuslaitoksesta (Kumottu: 1140/1999)

Muut Metsäntutkimuslaitoksen työjärjestys 262/1993 Maa- ja metsätalousministeriön päätös metsäntutkimuslaitoksen maksullisista suoritteista

Lähteet

Aiheesta muualla Matti Leikola, Metlan historiikki 1 osa ja 2 osa Metla.fi/ 3D-malli

Luokka:Luonnonvarakeskus Luokka:Metsäorganisaatiot