Euthydemos (; ) on Platonin kirjoittama dialogi. Sen toinen nimi Thrasylloksen jaottelussa on Eristikko (, Eristikos).Diogenes Laertios (DL): Merkittävien filosofien elämät ja opit III.58–60. Dialogi esittää Sokrateen keskustelun kahden sofistin, Euthydemoksen ja Dionysodoroksen kanssa. Dialogi käsittelee sitä mikä on ja mikä ei ole filosofiaa, sekä eristiikkaa satirisoiden sofistien loogisia virhepäätelmiä.Remes, Unto & Thesleff, Holger: ”Esittelyjä ja selityksiä”. Teoksessa Platon 1999, s. 310–313.
Historia
Platonin teosten joukossa Euthydemos kuuluu tämän varhaisvaiheen dialogeihin, toisin sanoen se on kirjoitettu suhteellisen pian Sokrateen kuoleman jälkeen. Tarkemmin dialogi on ajoitettu noin vuoteen 375 eaa. Holger Thesleff katsoo, että Platon olisi kirjoittanut teoksen hieman Faidonin jälkeen.
Diogenes Laertioksen esittämässä, Thrasylloksen tekemässä Platonin teosten jaottelussa dialogi kuuluu VI tetralogiaan yhdessä dialogien Protagoras, Gorgias ja Menon kanssa. Aiheensa puolesta Thrasyllos luki dialogin Platonin kumoavien (anatreptikos) teosten joukkoon.
Sisältö
Dialogin henkilöt ovat Sokrates, Kriton, Kleinias III, Euthydemos, Dionysodoros ja Ktesippos, ja sen tapahtumapaikkana on Lykeion. Sokrates kuvaa dialogissa ystävälleen Kritonille, kuinka hän kävi eräiden nuorten kanssa kahden khioslaisen sofistin, Euthydemoksen ja Dionysodoroksen luona. Nämä olivat muuttaneet Thurioihin, mistä heidät oli ajettu pois, ja siksi he olivat olleet Ateenassa.Platon: Euthydemos 271a–271c. Monien sokraattisten dialogien tavoin kummatkin sofistit ovat todellisia henkilöitä. Euthydemos oli dialogin kirjoittamisaikaan ainakin jossain määrin kuuluisa sofisti, jonka mainitsee Platonin lisäksi esimerkiksi Aristoteles.Aristoteles: Retoriikka 1401a26. Dionysodoroksen puolestaan mainitsee Ksenofon.Ksenofon: Muistelmia III.1.
Euthydemos asettaa sokraattisen menetelmän ja siitä seuraavan opetustavan sofistien käyttämiä menetelmiä vastaan sofistien tappioksi. Euthydemos ja Dionysodoros yrittävät läpi dialogin saada Sokrateen ansaan petollisina ja merkityksettöminä esitetyillä argumenteillaan, joiden tarkoituksena olisi heidän oman filosofisen ylivoimaisuutensa osoittaminen. Platon kuvaa Euthydemoksen ja Dionysodoroksen argumentaatiotavan eristisenä eli ”riidanhaluisena”, mikä on peräisin kreikan sanasta eris, ”riita”. Eristinen argumentti on suunniteltu niin, että kaikki sen kumoamisyritykset epäonnistuvat. Lopputuloksena syntyvät päätelmät ovat kuitenkin erikoisia. Euthydemos esimerkiksi yrittää osoittaa valehtelemisen mahdottomaksi seuraavalla tavalla:
Thesleff kutsuu dialogia sen tyylin puolesta jopa ”farssiksi” ja ”komediaksi”.
Lähteet
Kirjallisuutta
Suomennos
Platon: Euthydemos. Teoksessa
Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia
Plato: Euthydemus. Teoksessa Kreikankielinen alkuteksti. Plato: Euthydemus. Teoksessa Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
Aiheesta muualla
Teos
Plato: Euthydemus. Perseus. Plato: Euthydemus. The Internet Classics Archive. Plato: Euthydemus. Project Gutenberg.
Muuta
Chance, Thomas: Plato’s Euthydemus – Analysis of What Is and Is Not Philosophy
Luokka:Platonin dialogit