Simon Njoku Ekpa (s. 21. maaliskuuta 1985 Ohaukwu, Nigeria) on Lahdessa asuva nigerialais-suomalainen yrittäjä sekä poliitikko. Hän johtaa IPOB-separatistiliikettä sekä itse perustamaansa Biafran pakolaishallitusta, mikä on johtanut diplomaattiseen selkkaukseen Nigerian kanssa sekä rikostuomioon Suomessa. Hän on aiemmin edustanut kokoomusta Lahden seudun joukkoliikennelautakunnassa.
Toiminta separatistina
Taustaa Nigerian etelä- ja kaakkoisalueet ovat osa entistä Biafran tasavaltaa, joka oli hetkellisesti itsenäinen ja tunnustettu osittain vuosina 1967–1970. Osa alueesta on kärsinyt epävakaudesta IPOB-separatistiryhmän ja Nigerian turvallisuusjoukkojen välisen konfliktin vuoksi. IPOB perustettiin vuonna 2012 rauhanomaisena liikkeenä, mutta sen aseellinen siipi käynnistyi vuonna 2020 omien sanojensa mukaan puolustaakseen igbojen etnistä ryhmää. Maailmanlaajuinen terrorismi-indeksi on vuoden 2022 vuosiraportissaan todennut, että IPOB on globaalissa terroristijärjestöjen vertailussa kymmenenneksi tappavin terroristijärjestö. Terrorismi-indeksin mukaan IPOB on vuonna 2022 suorittanut 40 iskua, surmannut 57 ja haavoittanut 16 ihmistä.
Simon Ekpa tuli tunnetuksi Nigeriassa sen jälkeen, kun hän ilmoitti vuonna 2021, että IPOBin johtaja Nnamdi Kanu oli määrännyt hänet hoitamaan ryhmän radioasemaa Radio Biafraa. Nnamdi Kanu pidätettiin samana vuonna syytettynä maanpetoksesta ja terrorismista, jotka hän kiisti. BBC:n Lagosin-toimittajan mukaan Kanun jatkunut pidätys on merkinnyt sitä, että IPOB ei enää toimi yhtenäisenä voimana, jolla olisi selkeä komentorakenne tai poliittinen ohjelma.
Igboista peräisin oleva Ekpa kertoi johtavansa IPOBin toimintaa ja hyväksyvänsä väkivallan Nigeriassa maan viranomaisia ja vähemmistöryhmiä, kuten hausoja ja fulaneita vastaan, koska kyse on itsepuolustuksesta. Ekpa on puolustanut kommentteja, joissa kehotetaan myrkyttämään joruboja, ja hänen mukaansa hänen IPOB-joukkonsa tarvitsevat lisää aseita, koska he ovat näkyvässä sotatilassa ja pyrkivät vallankaappaukseen Nigeriassa. Vuonna 2024 Ekpa ilmoitti julkisesti olevansa vastuussa johtamansa joukon surmaamista neljästä poliisista ja naissiviilistä Owerrissa. Nigerian korkein oikeus julisti IPOBin terroristijärjestöksi vuonna 2017 ja maaliskuussa 2024 maan puolustusvoimat julisti Ekpan sekä 96 muuta henkilöä etsintäkuulutetuiksi terrorismista. Nigerian puolustusvoimien tiedottaja Maj-Gen Onyema Nwachukwu tuomitsi lausunnossaan Ekpan ja tämän julkaiseman videon muun muassa siviilimiehen kidutuksesta. Nigerian viranomaiset ovat pyytäneet kansainvälistä rikostuomioistuinta tutkimaan, onko Ekpa syyllistynyt rikoksiin siviilejä vastaan.
IPOB-järjestö
pienoiskuva|IPOBin suorittamia terrori-iskuja Nigeriassa. Kuva ja data perustuvat ACLEDin tietokantaan. IPOB-järjestö on tehnyt vuosina 2021–2024 Kaakkois-Nigeriassa useita terroritekoja, joihin kuuluu ihmisten ampumisia, mestauksia, aseellisia iskuja, kaappauksia ja kannibalismia.
Ekpan ulkonaliikkumiskieltomääräys Ylen kirjeenvaihtajan Pasi Toivosen vuonna 2023 Nigeriaan tekemän vierailun yhteydessä paljastui, että Ekpan alaisuudessa toimivat IPOB-asemiehet olivat surmanneet 52-vuotiaan torimyyjän Joy Ikwen, koska tämä ei totellut Ekpan julistamaa ”sit at home”-ulkonaliikkumiskieltoa. IPOB tulitti summittain torikauppiaita ja asiakkaita Enugussa. Ekpan ulkonaliikkumiskielto on voimassa joka maanantai, mutta kielto voi joskus kestää jopa viisikin päivää.
Terrori- ja konfliktidataa analysoivan ACLEDin mukaan tavalliset siviilit kärsivät, jos nämä eivät tottele määräyksiä ja Ekpan fraktio käy niiden kimppuun, jotka eivät noudata ulkonaliikkumiskieltoa ja joiden uskotaan välittävän tietoa Nigerian hallitukselle.
Toiminta Biafran pakolaishallituksessa Helmikuussa 2023 Ekpa julisti itsensä Biafran pakolaishallituksen (BRGIE) pääministeriksi ja nimesi tasavallan neuvottelukunnan jäsenet. Ekpan perustama pakolaishallitus pyrkii Biafran autonomiaan Nigeriasta ja Ekpan mukaan se ”sitoutuu diplomaattisiin ja ulkomaisiin suhteisiin, järjestelyihin, neuvotteluihin ja sopimuksiin muiden kansojen ja etujärjestöjen kanssa”. Tammikuussa 2024 Ekpa ilmoitti itsenäisyystoimien käynnistyvän vuoden loppuun mennessä ja ääniä kerättiin internetissä sekä paikallisesti Kaakkois-Nigeriassa. Pakolaishallituksen Käpylässä sijainneen toimiston vuokrasopimus purettiin loka-marraskuun taitteessa 2024 maksamattomien vuokrien takia ja hallituksen YouTube-kanava katosi.
Syyskuussa 2024 Ekpa lähetti adressin Afrikan unionille tunnustamaan Biafran itsemääräämisoikeuden, mutta se estettiin. Ekpan mukaan unionin päätös vain lisää jännitteitä alueella ja hän vaatii selvitystä siitä, miksi komissio ei käsitellyt adressia tai edes vastannut siihen.
Lokakuussa 2024 Ekpa ilmoitti vahvistetulta X-tililtään, että IMF ja Maailmanpankki olisivat myöntäneet hänelle 57,5 miljardin dollarin lainan Biafran perustamista varten ja että WTO:n puheenjohtaja ja Kansainvälinen valuuttarahasto olisivat edesauttaneet lainan myöntämisprosessissa. WTO:n puheenjohtaja Ngozi Okonjo-Iweala kiisti väitetyn lainan ja kutsui Ekpan lausuntoa törkeäksi ja valheelliseksi. Ekpa kritisoi Okonjo-Iwealaa ja totesi, ettei julkaisu ollutkaan hänen kirjoittamansa.
Heinäkuussa 2023 Lahdessa järjestettiin Ekpa-vastainen mielenosoitus, johon osallistui viitisenkymmentä henkilöä. Eräs osallistuja totesi, että Simon Ekpan toiminta Nigeriassa rajoittaa biafralaisten oikeuksia ja että maan hallitus käyttää hyväkseen rajuja yllytyspuheita kiristääkseen sortotoimia biafralaisia vastaan.
KRP:n rikostutkinnat ja vangitseminen
Rahankeräysrikos Helmikuussa 2022 Suomen keskusrikospoliisi (KRP) pidätti Ekpan epäillen häntä rahankeräysrikoksesta. Poliisi sai useita yhteydenottoja Ekpasta, ja se aloitti samalla selvittämään, oliko Ekpaa syytä epäillä muistakin rikoksista.
Terrorismirikos Marraskuussa 2024 Päijät-Hämeen käräjäoikeus vangitsi Ekpan todennäköisin syin epäiltynä terroristisessa tarkoituksessa tehdystä julkisesta kehottamisesta rikokseen. Lisäksi neljä muuta nigerialaistaustaista miestä vangittiin terrorismirikoksen rahoittamisesta. Yksi vangituista on aiemmin ollut syytettynä pahoinpitelystä ja luvattomasta taksiliikenteen harjoittamisesta. Terrorismirikos on pakkokeinotietojen perusteella tapahtunut 23.8.2021–18.11.2024 välisenä aikana Lahdessa. Tutkinnanjohtajan Otto Hiltusen mukaan Ekpa on edistänyt siviileihin ja viranomaisiin kohdistunutta väkivaltaa sekä muita rikoksia Nigeriassa. Hiltusen mukaan tutkinta ei poissulje mitään rikoksia, joita aikaisemmin on tutkittu. KRP jäädytti Ekpan ja muiden epäiltyjen sekä heihin liittyvien yritysten varat. Tammikuussa 2025 Ekpa oli vaatinut jo kolmannen kerran vangitsemisensa lopettamista Päijät-Hämeen käräjäoikeudelta tuloksetta. Poliisin mukaan vapautuessaan Ekpa voisi jatkaa rikollista toimintaansa ja haitata tutkintaa vaikuttamalla asian todistajiin. Ekpaa on pidetty vangittuna Kylmäkosken vankilassa. alt=Simon Ekpaa on pidetty vangittuna Kylmäkosken vankilassa.|pienoiskuva|Ekpaa on pidetty vangittuna Kylmäkosken vankilassa Akaalla. Vangitsemispäätöksen jälkeen useat nigerialaisviranomaiset ilmoittivat, että he odottavat Ekpan luovutusta kotimaahansa ja hänen saattamistaan myös Nigerian oikeusviranomaisten käsiteltäväksi. Presidentti Bola Tinubun avustaja kirjoitti X:ssä: ”kiitos Suomi ja nähdään pian herra pääministeri”. Nigerian puolustusvoimat kommentoi Ekpan vangitsemista ”avainvoitoksi terrorismin vastaisessa taistelussa”. Puolustusvoimien komentaja Christopher Musa kertoi olevansa tyytyväinen vangitsemispäätökseen ja että maan eteläosan turvallisuustilanne on parantunut merkittävästi vangitsemispäätöksen myötä. Vuoden 2025 viranomaisraportit vahvistavat, että aseelliset hyökkäykset ja henkirikokset vähenivät alueella yli 70 prosenttia Ekpan pidätyksen jälkeen. Viikoittaiset, väkivaltaisuuksien sävyttämät ulkonaliikkumiskiellot ovat päättyneet ja alueen talous on kääntynyt kasvuun. Nigeria on aiemmin epäonnistunut saamaan Ekpaa luovutetuksi terrorismirikoksista.
Asianajajana esiintymisrikos Vuonna 2025 Ekpaa vastaan nostettiin syyte asianajajista annetun lain säännösten rikkomisesta. Suomen Asianajajien Päijät-Hämeen osaston puheenjohtajan Minna Horellin mukaan rikos on hyvin harvinainen. Laissa säädellään sitä, kuka voi käyttää asianajajan ammattinimikettä ja rangaistavaa on se, jos henkilö, joka ei ole asianajaja, esiintyy asianajajana tai nimittää yritystään asianajotoimistoksi.
Ylen mukaan Ekpan lakipalveluista tehtiin kanteluita valvontalautakunnalle ja yritys mainosti erikoistuneensa maahanmuuttokysymyksiin, vaikka Ekpa ei ole lakimies. Useat turvapaikanhakijat luulivat Ekpaa asianajajaksi. Ekpan pätemättömyys oli paljastunut vasta, kun he näkivät itseään koskevat asiakirjat.
Afganistanista kotoisin oleva henkilö kuuli ”lakimies” Ekpasta ystävältään, kun hänellä oli kiire löytää itselleen lakimies. Perhe tarvitsi asianajajaa, kun se oli saanut hallinto-oikeudesta kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa. Ekpa vakuutti, että maahanmuuttoviraston päätös oli virheellinen ja hän hoitaisi asiat kuntoon. Henkilön mukaan Ekpa ei koskaan kertonut, ettei ole lakimies.
Ekpalle syytökset epäselvästä toiminnasta ovat tuttuja, ja hän epäilee, että häntä on mustamaalattu tarkoituksella. Ekpa kertoi Ylelle: ”Olen aina selittänyt, että toimin oikeusneuvojana. Jos asia ei mene hyvin, he suuttuvat ja sitten tulee tällaisia huhuja.”Lahden seudun joukkoliikennelautakunnan kotisivuilla ja Lahden kokoomuksen kuntavaalilistoilla Ekpa esiintyy tittelillä oikeusneuvoja.
Tuomio
Päijät-Hämeen käräjäoikeuden tuomio Syyskuussa 2025 Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi Ekpan kuuden vuoden ehdottomaan vankeuteen terroristisessa tarkoituksessa tehdystä julkisesta kehottamisesta rikokseen, terroristiryhmän toimintaan osallistumisesta, törkeästä veropetoksesta sekä asianajajista annetun lain säännösten rikkomisesta. Käräjäoikeus katsoi, että Ekpa oli radikalisoitunut asteittain ja tämä näkyi varsinkin siinä, kun oikeussalissa Ekpa vertasi itseään Jeesukseen. Oikeuden mukaan Ekpa perusti ja kehitti separatistiliikkeen toimintaa, johon perustettiin aseellisia ryhmiä, jotka käräjäoikeus katsoi terroristiryhmiksi. Ekpa varusti ryhmiä aseilla, räjähteillä ja ampumatarvikkeilla sekä esiintyi komentajana. Ekpa kiisti syytteet täysin ja sen, että hänen ryhmänsä tekisivät terrori-iskuja. Ekpa teki mielestään vain palveluksia ihmiskunnalle. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe piti hyvänä, että oikeus oli puntaroinut tuomiossaan näyttöä perusteellisesti.
Ekpa jätti ilmoittamatta verottajalle tulojaan liki 70 000 euroa ja lakitoimistoltaan ottamansa pienehkön osakaslainan. Ekpan lakitoimisto käytti termiä asianajotoimisto, jossa työskentelisi asianajajia, vaikka Ekpa oli yksin yhtiön ainoa työntekijä, eikä hän ole asianajaja taikka lakimies. Päijät-Hämeen käräjäoikeus käsitteli Ekpan rikoksia kaksitoista istuntopäivää touko–kesäkuussa 2025 kolmen käräjätuomarin kokoonpanossa. Oikeuden ratkaisu oli yksimielinen.
Asia Itä-Suomen hovioikeudessa Ekpa valitti käräjäoikeuden ratkaisusta Itä-Suomen hovioikeuteen. Hovioikeusprosessin aikana elokuussa 2026 Ekpa ilmoitti innokkaasti ja voitonvarmasti kannattajilleen, että hovioikeus kumoaa tuomion. Hän oli vakuuttanut, etteivät hänen käyttämänsä keinot täytä terrorismirikosten tunnusmerkistöä. Ekpan mukaan "totuus tulee vielä paljastumaan." Ekpan sisar Dominica Olewunne totesi Ylelle, että jos hän ei voita hovioikeudessa, se tarkoittaa, että Suomen hallitus on epäonnistunut.
Suomen suurlähettilään puhuttelu Nigerian ulkoministeriö kutsui Suomen suurlähettilään puhutteluun helmikuussa 2022, koska Ekpan sanottiin levittäneen väärää tietoa, disinformaatiota ja vihapuhetta kannustavia kommentteja.