Iker Casillas Fernández (s. 20. toukokuuta 1981 Móstoles, Madridin maakunta) on espanjalainen uransa lopettanut jalkapallomaalivahti. Casillasia pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaista maalivahdeista. Jalkapallon historia- ja tilastojärjestö IFFHS valitsi Casillasin maailman parhaaksi maalivahdiksi viidesti vuosina 2008–2012. Casillasin kasvattajaseura on Real Madrid, jota hän edusti 25 vuoden ajan. Seuran edustusjoukkueessa hän pelasi 525 virallisessa ottelussa, mikä on toiseksi eniten Raúlin jälkeen. Hän sai muun muassa kolme Mestarien liigan ja viisi Primera Divisiónin mestaruutta. Espanjan maajoukkueen kanssa Casillas voitti kerran maailman- ja kahdesti Euroopan-mestaruuden, nämä kaikki joukkueen kapteenina, ja hän oli 167 ottelullaan pitkään maajoukkueen eniten otteluita pelannut pelaaja, kunnes Sergio Ramos ylsi samaan ottelumäärään 8. syyskuuta 2019. Real Madridissa Casillas toimi kapteenina vuosina 2010–2015.

Urallaan Casillas edusti viimeiseksi portugalilaista FC Portoa. Hän sai sydänkohtauksen Porton harjoituksissa toukokuussa 2019 ja jäi sairauslomalle. Elokuussa 2020 hän ilmoitti virallisesti lopettaneensa uransa.

Ura

Real Madrid

Casillas liittyi Real Madridin junioreihin yhdeksänvuotiaana kaudella 1990–1991. Käytyään läpi seuran eri junioriluokat hän nousi kaudella 1998–1999 tuolloin Espanjan neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla Tercera Divisiónissa pelanneen Real Madridin C-joukkueen maalivahdiksi. Seuraavan kauden Casillas aloitti sarjatasoa korkeammalla Segunda División B:ssä pelanneessa B-joukkueessa.

Real Madridin edustusjoukkueen mukana Casillas oli jo marraskuussa 1997, kun Jupp Heynckes kutsui hänet suoraan koulun oppitunnilta Norjassa Rosenborgia vastaan pelattuun Mestarien liigan otteluun saksalaisen Bodo Illgnerin loukkaantumisen vuoksi. Joukkueen maalia tuossa ottelussa vartioi Santiago Cañizares, ja vaihtomiesten joukossa Casillasin ohella oli Pedro Contreras. Joulukuussa 1998 Casillas oli Real Madridin kolmosmaalivahti Tokiossa pelatussa Intercontinental Cupissa. Real Madrid voitti ottelussa Vasco da Gaman ja Casillas saavutti näin ensimmäinen mestaruutensa edustusjoukkueessa.

Ensimmäisen ottelunsa edustusjoukkueessa ja Espanjan korkeimmalla sarjatasolla Primera Divisiónissa Casillas pelasi Athleticia vastaan 12. syyskuuta 1999, lopputuloksena 2–2-tasapeli. 18-vuotiaasta Casillasista tuli nuorimpana Real Madridin edustusjoukkueessa debytoinut maalivahti. Tuolloin valmentajana oli John Toshack, jonka Vicente del Bosque korvasi marraskuussa. Kauden aikana Casillas vakiinnutti asemansa joukkueen ykkösmaalivahtina Illgnerin loukkaantumisten ja argentiinalaisen Albano Bizzarrin epävarmojen otteiden vuoksi. Kausi huipentui Valenciaa vastaan pelattuun Mestarien liigan loppuotteluun, jonka Real Madrid voitti 3–0.

Casillas palkittiin debyyttikautensa suorituksista Euroopan parhaalle alle 21-vuotiaalle pelaajalle myönnettävällä Bravo-palkinnolla vuonna 2000. Kaudella 2000–2001 hän saavutti Real Madridin kanssa ensimmäisen Espanjan liigamestaruutensa. Keväällä 2002 Casillas menetti paikkansa hetkellisesti César Sánchezille, mutta palasi jälleen parrasvaloihin korvatessaan loukkaantuneen Sánchezin kesken Bayer Leverkusenia vastaan pelatun Mestarien liigan loppuottelun ja säilyttäessään joukkueensa 2–1-johdon torjunnoillaan. Real Madridin voittaessa Espanjan liigamestaruuden kaudella 2002–2003 Casillas pelasi kaikki ottelut, ja hän oli tuosta kaudesta lähtien joukkueen kiistaton ykkösmaalivahti. Casillasin kilpakumppaneista Illgner päätti uransa vuonna 2001 ja Bizzarri ja César Sánchez lähtivät muualle peliajan perässä, samoin kuin seuran omista joukkueista nousseet Carlos Sánchez, David Cobeño, Diego López, Jordi Codina, Antonio Adán, Tomás Mejías ja Jesús Fernández kukin vuorollaan. Puolalaiskonkari Jerzy Dudek puolestaan hankittiin Liverpoolista selvästi Casillasin varamieheksi.

Real Madrid voitti Primera Divisiónin mestaruuden jälleen kausilla 2006–2007 ja 2007–2008. Kaudella 2007–2008 Casillas oli vähiten maaleja päästänyt maalivahti Primera Divisiónissa (32 maalia 36 ottelussa, 0,88 per ottelu), mistä hänet palkittiin Zamora-palkinnolla. Hänet valittiin Euroopan jalkapalloliiton järjestämässä äänestyksessä vuosien 2007–2012 tähdistöjoukkueeseen. Historia- ja tilastojärjestö IFFHS puolestaan valitsi hänet maailman parhaaksi maalivahdiksi vuosina 2008–2012. Casillas nousi tasoihin 454 ottelua vuosina 1986–1997 pelanneen Paco Buyon kanssa Real Madridin maalivahtien ottelutilaston kärjessä 7. helmikuuta 2009. 19. lokakuuta 2010 Casillasista tuli 29-vuotiaana kaikkien aikojen eniten otteluita Mestarien liigassa pelannut maalivahti. Raúlin ja Gutin lähdettyä seurasta kesällä 2010 Casillasista tuli Real Madridin kapteeni. Kaudella 2010–2011 Real Madrid voitti Espanjan cupin Copa del Reyn ensimmäistä kertaa 18 vuoteen.

Casillasin asema Real Madridin ykkösmaalivahtina joutui uhatuksi vasta kaudella 2012–2013 José Mourinhon alaisuudessa. Joulukuussa Mourinho pudotti hänet vaihtopenkille liigaottelussa Antonio Adánin tieltä, perustellen ”Adánin olevan parempi”. Vuoden 2002 jälkeen Casillasilta oli tätä ennen jäänyt väliin vain yhdeksän liigaottelua: kaksi pelikiellon ja yksi loukkaantumisen vuoksi, ja loput seitsemän olivat sarjasijoituksen kannalta merkityksettömiä loppukauden otteluita. Casillas palasi maalille tammikuussa, mutta mursi vasemman peukalonsa kämmenluun kuun lopulla, minkä jälkeen seura hankki Diego Lópezin takaisin joukkueeseen. Casillas palasi pelikuntoon huhtikuun alussa, mutta tammikuinen ottelu jäi hänen kautensa viimeiseksi.

Carlo Ancelottin alaisuudessa kaudella 2013–2014 torjuntavastuu jakautui siten, että López pelasi Primera Divisiónin otteluissa ja Casillas Mestarien liigassa ja Copa del Reyssä. Real Madrid voittikin molemmat kilpailut, joissa Casillas pelasi. Mestarien liigan loppuottelussa kaatui paikallisvastustaja Atlético maalein 4–1 jatkoajan jälkeen. Kaudeksi 2014–2015 López myytiin Milaniin, ja hänen tilalleen hankittiin MM-kilpailuissa edukseen esiintynyt costaricalainen Keylor Navas, joka ei kuitenkaan onnistunut haastamaan Casillasia ykkösmaalivahtina. Joulukuussa 2014 Real Madrid voitti seurajoukkueiden MM-kilpailut. Loppuottelussa, joka oli samalla Casillasin 700. ottelu Real Madridin edustusjoukkueessa, kukistui argentiinalainen San Lorenzo maalein 2–0.

Seurajoukkueiden MM-kulta jäi lopulta Casillasin viimeiseksi mestaruudeksi Real Madridin kanssa, sillä kesällä 2015 hän purki sopimuksensa yhteisymmärryksessä seuran kanssa. Casillas hyvästeli Real Madridin ja seuran kannattajat lehdistötilaisuudessa 12. heinäkuuta 2015. Casillasin lähdettyä Real Madrid hankki Espanyolista Kiko Casillan, joka oli aikoinaan pelannut Real Madridin junioreissa ja muutaman ottelun kakkosjoukkueessa. Real Madrid oli koko kesän myös Manchester Unitedin David de Gean perässä, mutta siirto kariutui loppumetreillä.

Porto

Portugalilainen Porto tiedotti 12. heinäkuuta 2015 tehneensä Casillasin kanssa kaksivuotisen sopimuksen. Hän debytoi joukkueessa 15. elokuuta 2015 Primeira Ligan avauskierroksella Vitóriaa vastaan. Joukkuetta valmensi espanjalainen Julen Lopetegui, hänkin entinen Real Madridin maalivahti. Heinäkuussa 2017 Casillas allekirjoitti vuoden mittaisen jatkosopimuksen Porton kanssa. Casillas sai 1. toukokuuta 2019 sydäninfarktin Porton harjoituksissa, ja hänet vietiin sairaalaan. Hänen agenttinsa kertoi 3. toukokuuta, että Casillas lopettaa uransa.

Maajoukkue

thumb|right|Casillas johti Espanjan mestaruuteen vuoden 2012 EM-kilpailuissa.

Junioritasolla Casillas voitti alle 16-vuotiaiden Euroopan-mestaruuden vuonna 1997 ja nuorten maailmanmestaruuden vuonna 1999.

Ensiesiintymisensä Espanjan maajoukkueessa Casillas teki 1–1-tasapeliin päättyneessä ottelussa Ruotsia vastaan 3. kesäkuuta 2000. Hän on edustanut Espanjaa vuosien 2002, 2006, 2010 ja 2014 maailmanmestaruuskilpailuissa sekä vuosien 2000, 2004, 2008 ja 2012 Euroopan-mestaruuskilpailuissa. EM-kilpailuissa 2000 hän toimi vielä Santiago Cañizaresin varamiehenä, mutta MM-kilpailuihin 2002 hän nousi maajoukkueen ykkösmaalivahdiksi Cañizaresin loukattua jalkansa vain viikkoja ennen turnausta. Vuoden 2002 kilpailuista Casillas muistetaan etenkin torjunnoistaan Espanjalle puolivälieräpaikan ratkaisseessa rangaistuspotkukilpailussa Irlantia vastaan.

EM-kilpailuissa 2008 Casillas toimi Espanjan kapteenina joukkueen voittaessa mestaruuden ensimmäistä kertaa 44 vuoteen. Turnauksen pudotuspeleissä Casillasin taakse ei tehty yhtään pelitilannemaalia. Rangaistuspotkukilpailuun venyneessä puolivälieräottelussa Italiaa vastaan hän nousi sankariksi torjumalla Italian neljästä yrityksestä kaksi.

Casillas jatkoi Espanjan kapteenina MM-kilpailuissa 2010, jossa maa voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa. Casillas valittiin turnauksen parhaaksi maalivahdiksi ja palkittiin Kultaisella hanskalla. Hän päästi turnauksessa kaksi maalia ja pelasi viisi nollapeliä, joista neljä pudotuspeleissä. Hän torjui muun muassa Óscar Cardozon rangaistuspotkun puolivälierässä Paraguayta vastaan ja kaksi Arjen Robbenin läpiajoa loppuottelussa Alankomaita vastaan.

Casillas sai täyteen 100 ottelua Espanjan maajoukkueessa 14. marraskuuta 2009 Argentiinaa vastaan pelatussa ystävyysottelussa. 15. marraskuuta 2011 hän pelasi Costa Ricaa vastaan uransa 127. maaottelun ja syrjäytti vuosina 1985–1998 Espanjan maalia vartioineen kollegansa Andoni Zubizarretan maajoukkueen kaikkien aikojen ottelutilaston kärkipaikalta.

Uran jälkeen Casillas asettui Espanjan jalkapalloliiton puheenjohtajaehdokkaaksi vuonna 2020 pidettävissä vaalissa ja hän oli sen ennakkosuosikki. Mahdollisen valintansa jälkeen hän lopettanee jalkapalloilijan uransa. Kesäkuussa 2020 Casillas kuitenkin ilmoitti vetäytyvänsä puheenjohtajakilpailusta.Maalivahtilegenda Iker Casillas ei pyrikään Espanjan jalkapalloliiton puheenjohtajaksi

Saavutukset

Seurajoukkue Espanjan pääsarjamestaruus: 2001, 2003, 2007, 2008, 2012 Espanjan cup: 2011, 2014 Espanjan supercup: 2001, 2003, 2008, 2012 Mestarien liiga: 2000, 2002, 2014 Euroopan supercup: 2002, 2014 Intercontinental Cup: 1998, 2002 Seurajoukkueiden maailmanmestaruus: 2014

Maajoukkue Alle 16-vuotiaiden Euroopan-mestaruus: 1997 Alle 17-vuotiaiden maailmanmestaruuspronssi: 1997 Nuorten maailmanmestaruus: 1999 Euroopan-mestaruus: 2008, 2012 Maailmanmestaruus: 2010

Henkilökohtaiset Bravo-palkinto (Euroopan paras alle 21-vuotias pelaaja): 2000 Don Balón Award (Espanjan pääsarjan paras tulokas): 2000 UEFA Team of the Year: 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012 ESM Team of the Year: 2007–08 Zamora-palkinto (Espanjan pääsarjan paras maalivahti): 2008 UEFA Euro 2008 Team of the Tournament (EM-kisojen tähdistökentällinen): 2008 FIFPro World XI: 2008, 2009, 2010, 2011, 2012 IFFHS Best Goalkeeper (IFFHS:n vuoden paras maalivahti maailmassa): 2008, 2009, 2010, 2011, 2012 FIFA.com Team of the Year: 2008-09 FIFA/Fifpro World's best goalkeeper (FIFA:n vuoden paras maalivahti): 2008–09 FIFA World Cup Golden Glove (MM-kilpailujen paras maalivahti): 2010 FIFA World Cup All-Star Team (MM-kilpailujen tähdistökentällinen): 2010 Asturian ruhtinaan palkinto: 2012 (jaettu Xavi Hernándezin kanssa) Golden Foot: 2017

Yksityiselämä

Casillasin etunimi Iker on baskia ja tarkoittaa ”vierailua”. Casillasin vanhemmat José Luis ja María del Carmen työskentelivät Bilbaossa Baskimaassa ennen hänen syntymäänsä. Nimi kirjoitetaan espanjan kielioppisääntöjen vuoksi joskus myös muodossa Íker. Myös Casillasin nuoremmalla veljellä on baskinkielinen nimi, Unai. Veli on pelannut jalkapalloa muun muassa Tercera Divisiónin Móstolesissa kaudella 2010–2011.

Casillas on ollut parisuhteessa toimittaja Sara Carboneron kanssa vuodesta 2009 alkaen. Parilla on tammikuussa 2014 syntynyt poika, Martín.

Lokakuussa 2022 Casillasin Twitter-tilille ilmestyi julkaisu, jossa hän kertoi olevansa homoseksuaali. Julkaisu poistui alle tunnin jälkeen, ja Casillas selvensi julkaisun takana olleen hakkerointi.

Lähteet