Medmasos (, myös Medmasa, , Madnasa, ; ) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kaariassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella. Se sijaitsi lähellä nykyistä Muğlan maakunnan Göliä (Göltürkbükü) ja Dağbelenia.
Maantiede
Medmasoksen kaupunki sijaitsi Kaarian sisämaassa Iasoksenlahden (nyk. Güllükinlahti) ja Kerameikoksenlahden (nyk. Gökovanlahti) välisellä niemimaalla eli nykyisellä Bodrumin niemimaalla, noin 13 kilometriä itäkoilliseen Myndoksesta.Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.29 (engl. käännös).Hekataios, fragmentti 230, teoksessa Stefanos Bysantionlainen: Ethnika. Medmasos sijoitetaan yleensä lähelle nykyistä Göliä. Aiemmin sijaintipaikaksi on ehdotettu myös nykyistä Burgazia, johon nykyisin sijoitetaan Uranionin kaupunki.
Medmasoksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä tai ainakin alle 100 neliökilometriä.
Historia
Medmasoksen historiasta tiedetään vain vähän. Arkeologisten löydösten perusteella se on ollut olemassa ainakin klassisella kaudella 400-luvulla ja 300-luvun alussa eaa. Plinius vanhemman mukaan Medmasos oli lelegien kaupunki. Se kreikkalaistui ajan kuluessa, mutta sen väestö koostui edelleen osaksi kreikkalaisista ja osaksi lelegeistä. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Medmaseus () ja Madnaseus ().
Medmasos on luetteloitu nykytutkimuksessa klassisen kauden polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon sillä perusteella, että monet seikat tukevat tällaista tulkintaa, vaikka sitä ei suoraan kutsutakaan polikseksi missään tuon aikaisessa lähteessä. Tärkein syy on se, että Medmasos kuului 400-luvulla eaa. Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Se esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosina 454/453–432/431 eaa.
Medmasos lakkasi olemasta poliksena noin vuonna 370 eaa., kun Mausollos yhdisti sen ja muut lelegikaupungit Halikarnassokseen. Plinius sanoo virheellisesti, että tämän olisi tehnyt vasta Aleksanteri Suuri.
Rakennukset ja löydökset
Medmasoksen muurein ympäröidyn kaupunkialueen koko on ollut noin 300 × 90 metriä. Muureissa on ollut torneja ja useampi portti. Löydöksiin lukeutuu myös muun muassa rakennusten jäänteitä, vesisäiliöitä ja kallioon kaiverrettuja hautoja sekä 400–300-luvuille eaa. ajoittuvaa keramiikkaa.
Lähteet
Luokka:Kaarian kaupungit Luokka:Muğlan maakunta