Kiova

Kiova ( ) on Ukrainan pääkaupunki. Se on maan suurin kaupunki, ja sen väkiluku on noin 2,95 miljoonaa (2022). Kiova on tärkeä teollisuuden, tieteen, koulutuksen ja kulttuurin keskus.

Maantiede Kiova kuuluu maantieteellisesti Polesian talousalueeseen. Kiova sijaitsee molemmin puolin Dnepriä, joka virtaa kaupungin halki etelään kohti Mustaamerta. Itse kaupunki on vuodesta 2001 lähtien ollut jaettu hallinnollisesti kymmeneen kaupunkipiiriin.

Ilmasto Kiova sijaitsee Ukrainan pohjoisosissa. Kaupungissa vallitsee mannerilmasto. Vuoden keskilämpötila on 7,7 celsiusastetta. Kesällä on melko lämmintä ja heinäkuun keskilämpötila on 19,3 °C. Kylmimmän talvikuukauden eli tammikuun keskilämpötila on −5,2 °C. Vuotuinen sademäärä on noin 649 millimetriä.

Kiovan ilmasto Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Vuosi Keskilämpötila (°C) −5,6 −4,2 0,7 8,7 15,1 18,2 19,3 18,6 13,9 8,1 2,1 −2,3 7,7 Sademäärä (mm) 47 46 39 49 53 73 88 69 47 35 51 52649,0 Tiedot normaalikaudelta 1961–1990 sääasemalta 33345 Kiova. Lähde: NOAA.

Lunta esiintyy ajoittain marraskuun puolivälin ja maaliskuun lopun välisenä aikana. Alin mitattu lämpötila oli −32,7 celsiusastetta 9. lokakuuta 1929. Korkein mitattu lämpötila on ollut 39,4 astetta (31. heinäkuuta 1936).

Historia Kiovan asutus syntyi 400-luvulla. 800-luvulla siitä muodostui kauppapaikka ja hallintokeskus viikinkien idäntien varrella. Vuodesta 882 vuoteen 1169 Kiova oli Kiovan Rusiksi kutsutun valtakunnan pääkaupunki. Alue kristillistyi ja Konstantinopoli nimitti 1000-luvulla Kiovaan metropoliitan. Kiovan luolaluostari kohosi arvostetuksi kristillisyyden keskukseksi. Kiova menetti kuitenkin johtavan asemansa, koska monimutkainen kruununperimys hajotti valtakuntaa.Kuujo, Erkki: Sydänkeskiaika, s. 287. Teoksessa Maailmanhistorian pikkujättiläinen, WSOY 1988. .

Mongolit hävittivät Kiovan asukkaineen vuonna 1240. Myöhemmin Kiova päätyi Liettuan suuriruhtinaskunnan (1363–1569) ja Puola-Liettuan (1569–1648) ja sittemmin itsenäisen ukrainalaisen kasakkavaltion (1648–1654) osaksi ja edelleen Moskovan Venäjän hallintaan (1654–1667). Venäjän keisarikunnassa kaupunki oli Kiovan kuvernementin pääkaupunki.

Venäjän vallankumousten jälkeen Venäjän sisällissodan aikana (1918–1920) Kiovan hallinta vaihtui toistuvasti eri osapuolten välillä. Bolševikit valtasivat sen vuonna 1919 ja vuonna 1922 Kiovasta tuli osa Neuvostoliittoa. Vuonna 1934 siitä tehtiin Neuvosto-Ukrainan pääkaupunki Harkovan sijaan.Saarinen, Hannes: Demokratian kriisi ja toinen maailmansota, s. 831, 832. Teoksessa Maailmanhistorian pikkujättiläinen, WSOY 1988. . Neuvostoaikana Kiova oli väkiluvultaan Neuvostoliiton kolmanneksi suurin kaupunki Moskovan ja Leningradin jälkeen.

Toisen maailmansodan aikana 19. syyskuuta 1941 Saksa valloitti Kiovan ja otti motista yli 650 000 puna-armeijan vankia. Neuvostoarmeija valtasi kaupungin takaisin 6. marraskuuta 1943. Vuonna 1991 Kiovasta tuli itsenäisen Ukrainan valtion pääkaupunki. Vuonna 2004 Kiovan Maidan Nezaležnosti, Itsenäisyyden aukio, oli Ukrainan presidentinvaaliin liittyneen oranssivallankumouksen keskuspaikka konsertteineen ja mielenosoituksineen.

Kiovassa otettiin ensimmäisenä Venäjällä ja mahdollisesti koko maailmassa käyttöön sähköistetty raitiotie. Kiovan metro avattiin vuonna 1960.

Venäjä aloitti sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 ja pommitukset sekä ilmaiskut kohdistuivat myös Kiovaan. Kiovan taistelussa venäläiset pyrkivät saamaan kaupungin haltuunsa, mutta ukrainalaiset onnistuivat pysäyttämään hyökkäyksen. Kokemansa tappion jälkeen venäläiset perääntyivät Kiovan alueelta huhtikuussa 2022. Ukrainan sodan aikana Venäjä on kohdistanut lukuisia ilmaiskuja Kiovaan ja muualle Ukrainaan, joiden seurauksena lukuisia siviilejä on kuollut. YK pitää Venäjän suorittamia ilmaiskuja ukrainalaisiin siviilikohteisiin sotarikoksina.

Hallinto ja alueellinen jako

Aluejako

Vuoden 2021 alun väestöarvion mukaan Kiovassa asui yhteensä 2,962 miljoonaa ihmistä. Väestö jakaantui kaupunkipiireihin seuraavasti: PiiriPiirin nimi Väkiluku1.1.2021 Pinta-ala Dneprin länsiranta:Holosijivin piiri Голосіївський район 254 014 56 km²Obolonin piiri Оболонський район 318 137 110 km²Petšerskin piiri Печерський район 163 672 19,6 km² Podilin piiri Подільський район 209 133 34 km²Svjatošynin piiri Святошинський район 341 886 101 km²Solomjankan piiri Солом'янський район 384 616 40 km²Ševtšenkon piiri Шевченківський район 215 924 27 km²Dneprin itäranta:''Darnytsjan piiri Дарницький район 348 401 133 km²Desnan piiri Деснянський район 368 461 148 km²Dnipron piiri Дніпровський район 357 936 66,7 km²

Talous Kiova on Ukrainan talous- ja tuotantoelämän sekä palvelutarjonnan keskus. Kiovan osuus Ukrainan bruttokansantuotteen kertymisestä oli vuonna 2011 yhteensä 223,774 miljardia hryvniaa eli 21,7 miljardia euroa (reaalisin hinnoin) tai 17,2 prosenttia koko Ukrainan BKT:stä vuonna 2011. Jokainen alueen asukas kerrytti kansantuotetta keskimäärin 79 729 hryvniaa eli 7 742 euroa tuona vuonna. Alhaisesta määrästään huolimatta tämä oli 280 prosenttia Ukrainan keskiarvosta. Keskimääräinen kuukausipalkka vuonna 2013 oli 5 007 hryvniaa eli vuoden lopun vaihtokurssia käyttäen eurooppalaisittain – ja useimpiin naapurimaihinsa verrattuna vaatimaton 453 euroa. Palkkataso oli kuitenkin Ukrainan korkein alueellinen keskiarvo.

Liikenne

Paikallisliikenne Julkista liikennettä Kiovassa hoitavat metro, bussit, johdinautot, raitiovaunut sekä kaupunkijunat.

Rautatiet Kiovan matkustaja-asema on kaupungin ainoa pitkänmatkan matkustajaterminaali. Darnytsjan rautatieasema on rakennettu vuonna 1953 ja sitä on laajennettu vuonna 2003.

Lentoliikenne Boryspilin lentoasema palvelee useimpia kansainvälisiä matkustajayhteyksiä. Maan toiseksi suurimmaksi lentoasemaksi äskettäin noussut Žuljanyn lentoasema toimii useiden halpalento- tai lomalentoyhtiöiden kenttänä ja sieltä lennetään myös kotimaan lentoja.European Airport Traffic Trends 2014: Passenger numbers, Selite= Vuoden 2013 matkustajamäärät useimmilta suurilta eurooppalisilta lentokentillä, anna.aero, viitattu 8.3.2014, Lisäksi on rahtilentoasema.

Väestö Ukrainan tilastokeskus arvioi Kiovan väkiluvun olleen vuoden 2022 alussa 2,95 miljoonaa. Vuoden 2001 väestönlaskennassa Kiovan väkiluku 2,61 miljoonaa. Väestö jakaantui tuolloin etnisesti seuraavasti: ukrainalaiset (82,22 %), venäläiset (13,14 %), juutalaiset (0,70 %), valkovenäläiset (0,64 %), puolalaiset (0,27 %), armenialaiset (0,19 %), azerbaidžanilaiset (0,10 %), tataarit (0,10 %), georgialaiset (0,09 %) ja moldovalaiset (0,08 %).

Asukasluvun kehitys Vuosi 1811 1840 1863 1897 1914 1931 1959 1970 1979 1989 2001(pyöristetty) 2014(arvio) 2022(arvio) Väkiluku

Kulttuuri Arkkitehtuuri ja nähtävyydet

Huomattavia historiallisia rakennuksia ovat Pyhän Sofian katedraali ja Petšerskin lavra eli Kiovan luolaluostari, jotka ovat Unescon maailmanperintöluettelossa, sekä Marijinskyi-palatsi. Bessarabian torille tuotiin aikaisemmin Bessarabiasta tuotteita myytäviksi. Nykyään katettu tori on uudistettu alkuperäisestä poikkeavaan asuun. Tunnettuja nähtävyyksiä ovat myös Kiovan merkittävät ortodoksiset ja katoliset kirkot, kuten Mikaelin katedraali, Pyhän Andreaksen kirkko ja Pyhän Volodymyrin katedraali, Pyhän Nikolaoksen kirkko sekä uudelleenrakennettu Kultainen katu. Pyhän Mikaelin kultakupolinen luostari sijaitsee Dnepr-joen itärannalla.

Teatterit ovat tärkeä osa Kiovan kulttuuria. Näitä ovat Ukrainan kansallisoopperan käyttämä Kiovan oopperatalo, Lesja Ukrajinkan kansallinen akateeminen teatteri, Lokakuun palatsi ja Ukrainan kansallinen musiikkitalo. Kaupungissa sijaitsevat myös Dovženkon elokuvastudiot ja Kiovan sirkus. Tärkeimpiä museoita ovat Kiovan historiallinen museo, Suuren isänmaallisen sodan museo ja Kansallinen taidemuseo. Huomattavia nähtävyyksiä ovat myös Salut-hotelli ja Khimairoiden talo sekä Tuntemattoman sotilaan patsas. Kiovasta sanotaan, että sen halki voi kesäisin kävellä poistumatta hetkeksikään sen tuhansien puiden varjosta. Tyypillinen kaupunkipuulaji on hevoskastanja.

Urheilu Jalkapallo on suosituin urheilulaji Kiovassa, seuraavina ovat koripallo ja jääkiekko. Tunnetuimpia jalkapalloseuroja ovat Arsenal ja FK Dynamo Kiova, jotka pelaavat Ukrainan valioliigan ykkössarjassa. Muita urheiluseuroja ovat jalkapalloseura FK Obolin, jääkiekkoseura HK Sokol Kiova ja koripalloseura BK Kiova.

Vuoden 1980 Moskovan kesäolympialaisten aikana Kiovan olympiastadionilla pelattiin jalkapallon olympiaturnauksen välieräottelut. Stadion on suurin Ukrainan stadioneista. Muita huomattavia urheilurakennuksia Kiovassa ovat Valeri Lobanovskyin Dynamo-stadion ja Kiovan urheilupalatsi.

Yhdessä muutamien Puolan ja Ukrainan kaupunkien kanssa Kiova järjesti Uefan vuoden 2012 jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut, jolloin kolme lohko-ottelua, neljännesfinaali ja finaali pelattiin Kiovan olympiastadionilla.

Koulutus Kiovassa on yli 30 yliopistoa tai korkeakouluaRanking Web of Universities, Ukraine webometrics.info, viitattu 6.10.2014, , joista tärkeimpiin kuuluvat kansallinen tekninen yliopisto Kiovan polytekninen instituutti, Kiovan kansallinen yliopisto, kansallinen yliopisto Kiovan Mohyla-akatemia, Bohomoletsin kansallinen lääketieteellinen yliopisto ja Kansallinen ilmailuyliopisto.Ukraine “Top 200” University Rankings , ireg-observatory.org, 6.6.2013, viitattu 6.10.2014, Reityng universytetiv Ukrajiny III, IV rivniv akredytatsiji Top-200 Ukrajina u 2013 rotsi 31.5.2013, euroosvita.net, viitattu 6.10.2014, Kiovassa toimii myös esimerkiksi sirkusakatemia, viralliselta nimeltään Kiovan kaupungin varietee- ja sirkustaiteen akatemia.

Ystävyyskaupungit Kiovan ystävyyskaupunkeja ovat:

Ankara Ateena Belgrad Bryssel Budapest Chicago Chișinău Edinburgh Firenze, Rooma Helsinki, Tampere

Jerevan Krakova, Varsova Kioto Leipzig, München Minsk Odense Pariisi, Toulouse Pereira Pretoria, Riika

Santiago de Chile Sofia Tukholma Tallinna Tbilisi Toronto Wien Vilna, Wuhan

Lähteet

Aiheesta muualla

Yle Elävä arkisto: Veljeskansojen kohtauspaikka Kiova 1960-luvulla

* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit