pienoiskuva|”Isoveli valvoo”. George Orwellin dystopia-romaanin Vuonna 1984 myyttinen diktaattori, joka edustaa hallintokoneiston kontrollia. Dystopia (; myös: kakotopia, antiutopia) on epätoivottava yhteiskunta, kauhukuva tulevaisuuden yhteiskunnasta. Termi on tarkoitettu utopian vastakohdaksi, ja sillä tarkoitetaan ihanneyhteiskunnan vastakohtaa, pelon utopiaa.
Dystopioiden kuvaus on merkittävä tieteisfiktion ja poliittisen satiirin muoto, joka on yleensä suuntautunut totalitaarisia yhteiskuntamuotoja vastaan.Hosiaisluoma 2003, s. 167 Usein termillä viitataan kuvitteelliseen lähitulevaisuuden yhteiskuntaan, jonka odotetaan syntyvän vallitsevien yhteiskunnallisten kehityssuuntien kiihtyessä huippuunsa. Tyypillisesti tuloksena on ihmisarvoa loukkaava sortoyhteiskunta tai nykyisin myös ekologisen katastrofin kokenut maailma. Dystopiat heijastavat usein kirjoitusajankohtansa keskeisiä yhteiskunnallisia epäkohtia ja huolenaiheita. 1900-luvulla uhkina nähtiin usein teknologinen kehitys, kommunismi ja ydinsota. 2000-luvun dystopioissa käsitellään pandemioiden, ilmastonmuutoksen, radikalisoitumisen, tekoälyn ja luonnonkatastrofien synnyttämiä uhkakuvia.
Dystopioita on kuvattu varsinkin kirjallisuudessa, elokuvissa, TV-sarjoissa ja videopeleissä. Erityisen suosittua dystooppisen maailman kuvaaminen on kyberpunk-kirjallisuudessa.
Dystopia varoituksena Useimmiten dystopia esiintyy varoituksena tai satiirina. Dystopioita tarkastelleen kirjallisuudentutkija Maria Laakson mukaan dystopiakirjallisuutta onkin verrattu kanarianlintuun, joka varoittaa kaivostyöläisiä sopimattomasta ilmanlaadusta.
Varoittamisen funktio näkyy jo Voltairen satiirisessa teoksessa Candide (1759), jonka on sanottu innoittaneen monia 1900-luvun dystopioista. Ne eroavat utopioista, koska ne eivät kuvaa mitään täysin uutta, uljasta maailmaa vaan nykymaailman varjopuolten nousua dominoiviksi elementeiksi.
Dystopioita on mahdollista tulkita myös toivon näkökulmasta. Vaikka ne kuvaavat vaaroja ja pelkoja, ne samalla auttavat tiedostamaan, mikä ei ole hyväksi. Tätä ajatusta on pitänyt esillä utopioista ja dystopioista kirjoittanut filosofi Keijo Lakkala. Lisäksi on huomattu, että 2000-luvun "uusissa dystopioissa yhteiskunnan oloja vastustavat kapinalliset eivät tuhoudu ja ympäristökatastrofin jälkeisessä maailmassa ihminen kykenee järjestämään elämänsä".
Dystopia ja politiikka Poliittisen dystopian luonteeseen kuuluu jonkin asian, ajattelutavan tai yhteiskunnallisen liikkeen vastustaminen kaunokirjallisuuden keinoin. Tunnetuimpia tyyppejä ovat kapitalismin, sosialismin ja fasismin vastaiset dystopiat. Kritiikin kohteet voivat kuitenkin olla häilyviä ja monitulkintaisia. Esimerkiksi George Orwellin klassikkoromaania Vuonna 1984 on pidetty niin kapitalismin kuin sosialisminkin haastajana.
Dystooppisessa tieteiskirjallisuudessa tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia nähdään kielteisessä valossa. Toisaalta on huomautettu, että kyse on ennemminkin siitä, kuinka ihminen käyttää teknologiaa kuin teknologiasta itsestään.
Käsitteen historia
Dystopia-käsitettä käytti luultavasti ensimmäisenä John Stuart Mill parlamentissa pitämässään puheessa vuonna 1868.
Kuuluisia dystopioita
Kirjoja
Jules Verne: Pariisi 1900-luvulla (1863, julkaistu 1994) H. G. Wells: Kun nukkuja herää (1899) Jack London: Rautakorko (1908) Karel Čapek: R.U.R. (1920, julkaistu 1927) Jevgeni Zamjatin: Me (1921) Mihail Bulgakov: Koiran sydän (1925, julkaistu 1974) Andrei Platonov: Tsevengur (1927, julkaistu 1972) Andrei Platonov: Monttu (1930, julkaistu 1969) Vladimir Majakovski: Sauna (1930) Aldous Huxley: Uljas uusi maailma (1932) Ayn Rand: Hymni (1938) George Orwell: Vuonna 1984 (1949) Ray Bradbury: Fahrenheit 451 (1953) Frederik Pohl ja C. M. Kornbluth: Avaruuden kauppamiehet (1953) Anthony Burgess: Kellopeliappelsiini (1962) Philip K. Dick: Palkkionmetsästäjä (1968) Frederik Pohl: Avaruuden portti (1977) Walter Tevis: Yhdeksäs aste (1980) Margaret Atwood: Orjattaresi (1985) Jegor Radov: Käärmeimuri (1993) Viktor Pelevin: Generation P (1999) Dmitry Glukhovsky: Metro 2033 (2005) Marja-Leena Tiainen: Alex ja pelon aika (2006) Vladimir Sorokin: Pyhän Venäjän palveluksessa (2006) Viktor Pelevin: Viides maailmanvalta (2006) Maarit Verronen: Karsintavaihe (2008), Kirkkaan selkeää (2010) Suzanne Collins: Nälkäpeli (2008), Vihan liekit (2009), Matkijanärhi (2010) Antti Tuomainen: Parantaja (2010) Rick Yancey: Viides Aalto (2013) Johanna Sinisalo: Auringon ydin (2013) Veronica Roth:Outolintu (2011), Kapinallinen (2012), Uskollinen (2013) Hugh Howey: Siilon saaga -trilogia (2011–2014) Vladimir Sorokin: Telluuria (2013) James Dashner: Labyrintti (2009) Veronica Rossi: Paljaan taivaan alla (2012), Halki iki yön (2013), Yhä sininen taivas (2014)
Elokuvia
Metropolis (1927) THX 1138 (1969) Kellopeliappelsiini (1971) Mad Max (1979) Pako New Yorkista (1981) Blade Runner (1982) Total Recall – unohda tai kuole (1990) Matrix (1999) Battle Royale (2000) Cubic (2002) FAQ: Frequently Asked Questions (2004) The Island (2005) V niin kuin verikosto (2005) Children of Men (2006) 9 (2009)In Time (2011)Nälkäpeli (2012)Snowpiercer (2013) New order (2020)
TV-sarjoja Saarroksissa (1967)Black Mirror (2011–)Shingeki no Kyojin (2012–, anime-sarja)The Walking Dead (2010-2022)Mr. Robot (2015–2019)The Man in the High Castle (2015–2019)Snowpiercer (2020–) The Handmaid’s Tale – Orjattaresi (2017-)
Musiikki Radiohead: OK ComputerSteen1 & Jontti: VaroitusRush: 2112Nine Inch Nails: Year ZeroKreator: Enemy of God In Flames: Jester Script Transfigured Muse: The ResistanceStam1na: Viimeinen AtlantisSir Elwoodin hiljaiset värit: Viimeisellä rannalla'' Moonsorrow: Varjoina kuljemme kuolleiden maassa Iced Earth: Dystopia Dream Theater: The Astonishing Ruger Hauer: Ukraina Havok: V Megadeth: Dystopia (Megadethin albumi) David Bowie: Diamond Dogs Knox Hill: 2084
Videopelit BioShock BioShock 2 BioShock Infinite Borderlands Borderlands 2 Deus Ex: Human Revolution Dishonored Fallout Fallout 2 Fallout 3 Fallout 4 Half-Life 2 Jak II: Renegade Mirror's Edge Mirror's Edge Catalyst Metro 2033 Portal Papers, Please S.T.A.L.K.E.R. The Last of Us System Shock 2 Warhammer 40,000 We Happy Few Wolfenstein: The New Order
Lähteet Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja. WSOY. Helsinki 2003. . Viitteet
Aiheesta muualla
Yle Radio 1:n Kirjakerho: Tulevaisuus pelottaa kirjallisuudessa, miksi dystopiat kiinnostavat? Yle Radio 1:n Kirjakerho: Robotteja Kalevalassa, teknologisia unelmia antiikin myyteissä. Keskustelu siitä, mihin tieteiskirjallisuutta on käytetty.
* Luokka:Yhteiskuntafilosofia Luokka:Poliittinen filosofia Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit Luokka:Tieteiskirjallisuus