pienoiskuva|Jadidismin perustajaksi kuvailtu krimintataari Ismail Gasprinski. Jadidismi tai Džadidismi (, , krimintat. Usul-i Cedid; arabian sanasta jadīd, ”uusi”) oli turkkilaisten kansojen islamilainen uudistusliike Venäjän keisarikunnassa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Jadidismin perustajaksi lasketaan yleensä krimintataari Ismail Gasprinski, joka vuonna 1883 alkoi julkaista lehteä Terdžiman (تَرْجِمَانْ , ”kääntäjä”) ja avasi ensimmäisen uutta opetusta käyttävän oppilaitoksen Bahtšisaraissa. Suomen tataariyhteisönkin keskuudessa vaikuttanut Musa Bigi oli myös merkittäviä uudistajia. Muihin tunnettuihin jadideihin kuuluu esimerkiksi Ğalimcan Barudi, Zainulla Rasulev ja Husain Faizhanov. Vastavuoroisesti kadimit (, qadīm, ”vanha”) suosivat islamin konservatiivisempaa tulkintaa ja vastustivat muun muassa eurooppalaista pukeutumista ja maallisten asioiden opiskelua. Heillä oli yleisesti negatiivinen kuva naisten koulutuksesta, kun taas jadidit edesauttoivat sitä. Poiketen vanhoillisista, jadidit uskoivat, että integraatiota ja vuorovaikutusta venäläisten kanssa ei voida välttää ja täten kannustivat opiskeluun myös venäläisissä kouluissa.
Lähteet
Aiheesta muualla Zaripov, Islam & Ramil Belyaev: Our Religious Mentor: Musa Bigeev and The Tatars in Finland, 2020
Luokka:Islamin historia